Mahlahalla
Kirjoittaja: Elandra
Aaltotassu käänsi meille selkänsä ja katosi samaan pimeään tunneliin, josta oli tullutkin. Seisoimme hetken hiljaa vieretysten Lauhalaukan kanssa, kunnes pimeys oli nielaissut kokonaan Aaltotassun punertavan turkin.
Käännyin ystäväni puoleen jännittyneenä.
”Onkohan tämä kovin järkevää? Pitäisikö meidän kertoa Mesitähdelle, kun on kuitenkin laitonta tavata kuolonklaanilaista tällä tavalla”, naukaisin Lauhalaukalle hermostuneesti. Hännänpääni nyki ja turkkiani kihelmöi. Minä pelkäsin, että joutuisin lähtemään Eloklaanista omien virheideni vuoksi. Mesitähti oli toki ymmärtävä päällikkö, mutta varmasti hänen ymmärtäväisyytensä päättyisi jossain kohdin.
”Vielä yksi tapaaminen. Kukaan ei saa tietää”, Lauhalaukka lupasi kohdatessaan katseeni. Soturin siniset silmät kiiluivat hämärässä.
”Hyvä on. Yksi tapaaminen, ja sen jälkeen tämä salailu loppuu”, sanoin vakavalla äänellä. Lauhalaukka nyökkäsi. Minua lohdutti tässä tukalassa tilanteessa se, etten ollut yksin. Jos jotakin kävisi, vastaisimme molemmat seurauksista.
Käännyimme ympäri. Ennen kuin suuntasimme oikean tunnelin luokse, annoin katseeni kiertää luolan ympäri. Kuunvalo valaisi viileää luolaa sen verran, että erotin seinustalla olevat tunnelit. Niitä oli laskujeni mukaan kaiken kaikkiaan viisi. Meidän tunnelimme oli kolmas vasemmalta, aivan vastapäätä Kuolonklaanin reviirille vievää tunnelia.
Annoin Lauhalaukan kulkea edeltä. Mitä pidemmälle kuljimme, sitä pimeämmäksi tunneli kävi. Lopulta kuljimme täysin viiksiemme varassa. Huomasin alkavani muistamaan mutkat, joita vastaan tuli. Osasin väistää tunnelin seinämää ennen kuin viikseni hipoivat sitä.
Viimein saavutimme uloskäynnin. Tunnelissa seikkailu ei tuntunut enää yhtä jännittävältä kuin ensimmäisellä kerralla. Nyt jännitystä aiheutti vain pelko kiinnijäämisestä.
”Minä toivon, että voimme luottaa Aaltotassuun”, sanoin Lauhalaukalle päästyämme takaisin metsään. Yö oli hiljalleen kääntymässä aamuksi, ja taivaan kirkkaat tähdet himmenivät hetki hetkeltä. Pian aurinko nousisi ja eloklaanilaiset heräisivät.
//Lauha?
// 243 sanaa
