Mahlahalla
Kirjoittaja: Elandra
Olin eilen mennyt aikaisin nukkumaan, joten aamulla herääminen sujui ongelmitta. Hyvät yöunet olivat etu siinä kohtaa, kun piti lähteä harjoituksiin uuden oppilaan kanssa. En ollut saanut luotua Huurretassuun vielä sellaista yhteyttä, joka saisi molemmat rentoutumaan harjoitusten ajaksi. Nämä olisivat vasta oppilaan toiset harjoitukset, eli mitään kiirettä ei ollut.
Astelin ulos lämpimästä sotureiden pesästä kylmään pakkasilmaan. Pääaukiolla oli yhä hämärää, sillä aurinko vasta kurotteli säteillään puiden latvojen yli. Pian se nousisi kokonaan ja valollaan veisi mukanaan tähtitaivaan ja kuun, jotka vielä loistivat valoaan taivaalla. Aukio oli hiljainen, vain muutama kissa istuskeli sen laitamilla.
Olin kiitollinen siitä, ettei yöllä ollut satanut lunta. Mitä vähemmän lunta, sitä helpompi uudelle oppilaalle oli opettaa taistelun perusteita. Kävelin muiden tekemää polkua pitkin sotureiden pesältä leirin toiselle laidalle. Työnnyin sisään karhunvatukkapensaista tehtyyn pesään. Nukkuvat oppilaat tuhisivat unissaan, ja olisin mielelläni asettunut yhdelle sammalvuoteista lepäämään. Vaikka olinkin nukkunut ihan hyvin, olisin voinut jatkaa vaikka aurinkohuippuun saakka.
”Huurretassu”, kuiskasin löydettyäni oppilaani valkean raidallisen turkin. Jouduin toistamaan oppilaan nimen, ennen kuin tuo reagoi mitenkään. Huurretassu liikautti korviaan ja räpytteli unisia silmiään luoden samalla katseensa minuun.
”Taisteluharjoitukset”, sana riitti Huurretassulle, joka kampesi itsensä saman tien ylös. Oppilas venytteli haukotuksen kera ja kipitti perässäni leirin pääaukiolle.
Väsyneen näköinen oppilas katseli silmiään siristellen hämärää taivasta.
”On hyvä olla ajoissa”, selitin lämpimästi hymyillen. Huurretassu ei vastannut, vaan sipaisi muutaman kerran kielellään sekaista turkkiaan.
”Valitettavasti aamiainen jää tänään välistä. Syömme heti, kun palaamme takaisin leiriin. Toivottavasti pärjäät sinne saakka”, sanoin. Tuoresaaliskasa oli tyhjillään, joten vaihtoehtoja ei ollut. Vatsani huusi tyhjyyttään, mutta toivon mukaan Huurretassu oli syönyt illalla vatsansa täyteen.
//Huurre?
// 254 sanaa
