Mesitähti

175 sanaa | 4 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)

Kirjoittaja: Elandra

Leimusilmän suhtautuminen päällikkyydestäni luopumisesta sai minut lähestulkoon liikuttumaan. Koin olevani maailman onnekkain kissa, sillä rinnallani oli niin hienoja klaanitovereita. Leimusilmän suhtautuminen asiaan sai minut varmistumaan siitä, että päätökseni olisi oikea.
”Tietysti aion puhua hänelle ensin, en suinkaan tahdo järkyttää häntä. Huolehdin, että Korppisiipi on valmis päällikön tehtäviin siinä vaiheessa, kun luovun hengistäni”, nau’uin lempeästi hymyillen.
”Niin tietysti, niin minä arvelinkin sinun tekevän”, mustavalkea kolli totesi päätään hitaasti nöykytellen, ”entä aiotko kertoa muulle klaanille?”
Kohautin lapojani ja hiljennyin hetkeksi, kääntäen katseeni Eloklaanin reviirin metsämaisemaan. Kaikki oli niin rauhallista, että olisi voinut luulla ajan pysähtyneen, ellei tuulenvire olisi heilutellut puiden miltei lehdettömiä oksia. En ollut miettinyt etukäteen muulle klaanille kertomista, enkä oikeastaan tiennyt, olisiko se hyvä ratkaisu kertoa muille päätöksestäni etukäteen.
”En oikeastaan tiedä, en ole tullut ajatelleekseni sitä. Mitä sinä luulet, olisiko minun hyvä kertoa muille etukäteen vai tulisiko siitä vain ongelmia?” kysyin ja käänsin katseeni takaisin Leimusilmään. Kuten päällikön täytyi, minä luotin parantajaani sataprosenttisesti. Uskoin, että Leimusilmä osaisi auttaa minua vaikeissa tilanteissa, aivan kuten Liljatuulikin oli häntä ennen osannut.

//Leimu?

KP-boosti käytössä

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *