Minttuliekki
Kirjoittaja: Lonely Warrior
Pimentovarjo tiesi. Sydämeni hakkasi rinnassani tavallista kiivaammin ja vatsassani muljahteli epämiellyttävästi. Tunsin kuinka leukani kiristyivät ja sisälläni syttyneen palavan halun siristää silmiäni, mutta yritin taistella itseäni vastaan ja pitää kasvoni niin peruslukemilla kuin vain kykenin. Mitä enemmän hän tiesi asian merkkaavan minulle, sitä suurempia vaatimuksia hän voisi esittää – sen verran minäkin ymmärsin. En kuitenkaan kyennyt samanlaiseen ovelalla tavalla toteutettuun tyyneyteen, kuin rajan toisella puolella seisova musta naaras. Temperamentti ja sen hallitseminen oli aina ollut minulle suuri ongelma ja tälläkin hetkellä tunteeni kävivät ylikierroksilla.
“Minkälaisiin vaatimuksiin?” sanoin terävästi ja katselin Pimentovarjon laskelmoivaa katsetta, “en suostu mihinkään ennen kun tiedän mihin olen suostumassa.”
Miten ihmeessä Pimentovarjo oli saanut tietää? Pähkinäkorva ei varmasti ollut itse kertonut naaraalle. Pähkinäkorva ei luottaisi niin sokeasti kissaan, josta näki viekkauden jo ulospäin. En ylipäätään uskoisi hänen koskaan paljastavan tapailuamme kenellekkään, koska jos tieto siitä päätyisi päivänvaloon…
Minulla ei ollut tällä hetkellä hirveän montaa vaihtoehtoa, eikä yksikään niistä ollut hyvä. Joko tanssisin Pimentovarjon sävelmän tahtiin tai sitten kaikille paljastuisi rikkeemme ja rangaistukset olisivat sen mukaiset. Tiesin mitä klaanit olivat sopineet niiden välisestä kumppanuudesta ja rangaistuksena oli ikuinen karkoitus. Emme me olleet varsinaisesti kumppaneita, mutta siltä se näytti muiden silmissä, eikä yksin minun ja Pähkinäkorvan sana riittäisi enää siinä kohtaa pelastamaan meitä.
Näin jo mielessäni Mesitähden pettyneet kasvot. Hyvä tähtiklaani sentään minä en halunnut olla se kissa, joka pilaisi klaanien välit ja saisi Mesitähden katumaan luottavaisuuttaan minua kohtaan. En ikinä antaisi itselleni anteeksi. Ainoa vaihtoehtoni oli toimia klaanin hyväksi loppuun asti ja jotta se toteutuisi, minun olisi suostuttava Pimentovarjon vaatimuksiin, vaikka en koskaan voinut tietää, ettei naaras käyttäisi tietoaan yhä uudestaan ja uudestaan minua vastaan. Voisiko Pimentovarjon sanaan luottaa? Todennäköisesti ei, mutta en mahtanut sille mitään.
//Pimento?
277 sanaa
