Minttuliekki
Kirjoittaja: Lonely Warrior
Astelin kuunvalaisemalla polulla tassut kosteina yön kasteesta, joka lepäsi aluskasvillisuuden hartioilla. Olin lähes rajalla, mutta askeleeni tuntuivat hidastuvan jokaisella askeleella hieman hitaammiksi. Halusin tämän loppuvan. En ymmärrä miten ihmeessä olin antanut hänen saada minut otteeseensa. Toisaalta, Pimentovarjo vaikutti todella fiksulta ja samaan aikaan en ihmetellyt sitä yhtään.
Silti tuntui, kuin hetkeksi olisin unohtanut oman itseni ja antanut vain muiden viedä minua eteenpäin miten halusin.
Vetäisin henkeäni ja astuin eteenpäin saavuttaen paikan, jossa näin Pimentovarjon mustan hahmon olevan. Hän valpastui hieman huomatessaan minut ja hänen siniset silmänsä siristyivät aavistuksen verran.
“Iltaa Pimentovarjo”, sanoin myös itse silmiäni siristäen. Naaras nyökkäsi minulle.
En tiennyt miten tapaamisemme tästä seuraavaksi etenisi.
“Mitä sinä nyt sitten haluat minun sanovan?” lähes kivahdin. Yritin pidätellä itseäni, mutta sisälläni vellova valtavan kokoinen ärsyyntyneisyydestä johtuva pallo odotti ulospääsyään.
Vedin henkeä ja pyrin rauhoittumaan, mutta tunteet tuntuivat edelleen potkivan minua kivuliaalla tavalla niin kauan, että päästäisin ne ulos. Miten ihmeessä Pimentovarjo kykeni tuollaiseen tyyneyteen? Halusin vain huutaa suuni puhtaaksi, mutta se jos mikä ei olisi soveliasta minun asemassani olevalle kissalle. Olin tyytyväinen, että muistin sen. Ehkä se pitäisi minut vähän tyynempänä. Ehkä.
//Pimento?
181 sanaa
