Nopsaliekki
Kirjoittaja: Saaga
Kohautin lapojani nuoremmalle kollille. Tarkkailin hetken hänen kehonkieltään. Rontti vaikutti hiukan hermostuneelle. Voi toista.
“Minulle menee oikein hyvin kiitos”, naukaisin ja katsahdin tassujani. Ruskea turkkinen toverini oli Eloklaanissa vain vierailulla, mikä sai minut palaamaan ajassa menneeseen ja siihen aikaan, kun itse päätin liittyä Eloklaaniin. Kaikki oli tuntunut niin oudolta ja jännittävältä.
“Tiesitkö, että minäkään en ole syntynyt klaaniin? Liityin Eloklaaniin, kun olin noin sinun ikäisesi”, nau’uin hellästi. Minua innostutti jutella kissalle, joka oli nyt samassa tilanteessa, jossa itsekin olin. Halusin tietää lisää Rontista ja hänen tarinastaan mutta tiesin, että minun täytyisi tehdä se varovaisesti ja hitaasti, koska kolli vaikutti aika pelokkaalta.
“En tiennyt”, Rontti sanoi hiljaa. Hänen kiinnostuksensa tuntui kuitenkin heränneen edes hiukan, sillä hän kuunteli selvästi minua kohti pystyyn nostetuilla korvilla.
“No nyt kuitenkin tiedät. Jos haluat, voin jakaa oman tarinani”, nau’uin hymyillen ystävällisesti. En halunnut kääntää keskustelua pelkästään itseeni, joten lisäsinkin vielä:
“Olen myös mielelläni tukena sinulle, jos koskaan tarvitset apua jossakin tai et tiedä miten jotkut asiat klaanissa toimivat olen enemmän kuin mielissäni, jos voin auttaa.”
//Rontti?
