Perhopuro
Kirjoittaja: Saaga
Silitin pennun päätä, kun tämä kertoi ettei häntä koskenut muualle kuin päähän vain hiukan.
“Leimusilmällä, klaanin parantajalla, on varmasti jotain pääkipuun. Kysyn häneltä ja voimme sitten mennä pentutarhaan unille, näytät väsyneltä”, sanoin ja nousin hitaasti ylös. Liikuin pennusta irti varovasti kuin lämpöni mukana veisin myös pennun elämän tai hengen hänestä. Kehräpentu kuitenkin näytti ihan hyvin voivalta, vaikka olinkin jo kauempana.
“Kehräpennulla on hieman päänsärkyä. Onko sinulla jotain siihen?” kysyin Leimusilmältä, joka puuhasteli yrttien parissa.
“Vadelman lehden pitäisi auttaa. Anna hänelle kaksi ja sujautan mukaan yhden unikonsiemenen niin hän saa kunnolla levätyksi”, Leimusilmä sanoi ja kääri kaiken yhden lehden sisään. Kiitin parantajakollia ja nappasin lehtikäärön suuhuni. Annoin sen avautua makuusijan eteen.
“Kehräpentu, tässä on vähän yrttejä, jotka tekevät olostasi paremman. Tuo siemen auttaa sinua nukkumaan”, kerroin pennulle, “Nappaa ne suuhusi.”
Kehräpentu epäröi hetken, mutta pureskeli sitten vadelman lehdet sekä unikon siemenen suihinsa. Nyökyttelin rohkaisevasti ja autoin sitten naaraspennun hitaasti pystyyn nenälläni töytäisemällä hyvin hellästi.
“Noniin, pistetään menoksi”, sanoin ja pidin häntäni kokoajan suojellen pennun lähellä. Kehräpentu tassutti minun lähelläni ulos pesästä. Leiri oli hiljainen, mutta siellä riitti silti Kehräpennulle paljon katseltavaa.
“Meidän leirissämme asuu todella paljon kissoja. Voin kertoa heistä sinulle aamulla. Sinulla on paljon opittavaa”, sanoin kävellessämme kohti pentutarhaa rauhallista tahtia. En halunnut hoputtaa Kehräpentua. Halusin, että hän tunsi olonsa mukavaksi ja turvalliseksi. Katselin pientä hopeanväristä pentua. Hänestä kasvaisi hieno soturi. Tiesin sen. Ja vaikka hän itse päättäisi ryhtyä vaikka parantajaksi tai keksisi itse itselleen oman roolin klaaniin tukisin häntä ihan kaikessa. Olin nyt tämän emo. Minä pitäisin tästä huolta. Astuimme sisään pentutarhaan, jossa oli yksi tyhjä valmiiksi tehty pesä aina valmiina. Ohitimme muita kuningattaria ja pentuja.
“Sinä tulet saamaan täältä paljon ystäviä”, kuiskasin pennulle hiljaa. En herättäisi muita turhaan.
//Kehrä?
