Perhotassu
Kirjoittaja: Saaga
Jänötassun turkki turkissani tuntui hieman epämukavalta mutta samalla se oli tunne, jota rakastin eniten tässä koko maailmassa. Kun Jänötassu alkoi puhua tulevaisuudestamme, sydämeni alkoi hakkaamaan kovempaa ja kovempaa. Henkeni tarttui kurkkuun jumiin ja tuntui, että sekoaisin. Tiesin hyvin, mitä oli meneillään. Olin ihastunut Jänötassuun, olin ollut ihastunut häneen jo jonkin aikaa mutta tämä tilaisuus oli paras ikinä kertoa hänelle tunteistani. Olimme aika hyvällä etäisyydellä mestareistamme, joten päätin kokeilla onneani.
“Toivon niin”, vastasin ja vilkaisin käpäliäni. Sydämeni löi ihan älyttömän kovaa ja minun teki mieli käydä maahan maaten ja yrittää saada se rauhoittumaan.
“Tiedätkö, Jänötassu, olet tosi ihana kissa”, aloitin ja naurahdin perään, kun tajusin kuinka pahalta lauseeni varmaan kuulosti. Aivan kuin olisin suunnittelemassa, että lähtisin johonkin. En minä nyt sellaista, yritin vain tunnustaa tunteitani. Yritykseksi sitä nimenomaan pystyi kutsumaan ainakin tällä hetkellä. Minua jännitti.
“Olen ihastunut sinuun”, naukaisin nopeasti ja katsoin pois päin Jänötassusta. Sydämeni löi vielä kovempaa kuin aikaisemmin. Huhhuh… miksi minua jännitti näin? Sitten, kun saisin Jänötassusta reaktion irti jännitys varmaan laantuisi.
//Jänö?
