Pohjaharha

211 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

Kirjoittaja: Elandra

Pimentovarjo oli yllättäen pysähtynyt ja käännähtänyt minun puoleeni. Onneksi olin valppaana, etten törmännyt vanhempaan naaraskissaan. Hänen harmaansininen katseensa suorastaan pureutui meripihkaisiin silmiini. Mikäli olisin uskonut moiseen, olisin voinut kuvitella Pimentovarjon yrittävän lukea ajatuksiani. Suunsa avatessaan Pimentovarjo esitti minulle kysymyksen emostani ja siitä, mitä minä tiesin hänestä. Antamatta minulle aikaa vastata, hän esitti heti perään uuden kysymyksen sekä sitä seuraavan vaatimuksen:
”Mitä Väärävarjo on puhunut hänestä? Haluan tietää kaiken, mitä sinä tiedät.”
Ilmeeni ei värähtänytkään, vaikka Kuolonklaanin varapäällikkö vaikuttikin jopa hieman pelottavalta. Pysyin hetken hiljaa miettiessäni vastaustani tarkkaan. En halunnut valita vääriä sanoja tai suututtaa vihollistani, sillä se olisi tiennyt vain ongelmia minulle ja Eloklaanille. Päätin kuitenkin, etten alkaisi mielistelemään mustaturkkista naarasta. Loppupeleissä hän oli kuin olikin viholliseni, vaikka olikin tällä hetkellä vallankahvassa.
”Tiedän vain sen, mitä kerroin Kortepennulle. Minun emoni on kuolonklaanilainen ja se siitä, Väärävarjo ei ole kertonut minulle mitään muuta. Mikä saa Kuolonklaanin varapäällikön kiinnostumaan minun emostani noin kovasti?” esitin kysymyksen terävällä äänellä, irrottamatta ilmeetöntä katsettani Pimentovarjosta. En voinut olla ajattelematta sitä, että Pimentovarjo todennäköisesti tunsi tai ainakin tiesi emoni, vaikkei hän selvästikään ollut varma, kuka kuolonklaanilaisista hän oli. Oma mielenkiinto selvittää emoni henkilöllisyys heräsi taas, vaikka se olikin ollut sammuksissa jo vuodenaikojen ajan. Kenties nämä poikkeusajat olisivat hyvä hetki selvittää, kuka kuolonklaanilaisista oli emoni.

//Pimento?

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *