Sädesäihke
Kirjoittaja: Saaga
Olin aurinkohuipun saalistuspartiossa. Yleensä viihdyin partioissa, mutta nyt kaipasin takaisin leiriin Käärmekullan rinnalle. Halusin olla tämän kanssa ja pitää tytärtämme silmällä. Rakkauteni tytärtämme kohtaan oli kasvanut järjettömän paljon, kun hän oli päättänyt alkaa puhumaan. En enää tuntenut oloani tyhmäksi ja epäonnistuneeksi isäksi, sillä Kärpästassu oli vihdoin normaali – ja oppilas. Havahduin ajatuksistani, kun Tuikelintu tervehti minua ja höpötti jotain säästä. Olin toisen kanssa samaa mieltä kauniista päivästä. Aurinko paistoi päällemme pitkästä aikaa eikä siinä ollut valittamista. Tervehdin naarasta takaisin. Sitten Tuikelintu otti puheeksi Kärpästassun ja Kallahämyn.
“Olen valtavan ylpeä Kärpästassusta. Hänestä tulee vielä hieno soturi”, sanoin hymyillen ja vilkaisin Tuikelintua pikaisesti. Soturi nyökytteli.
“Ihan varmasti”, tuo vastasi iloisesti.
Keskityin taas hetkeksi ympäristöön ja saalistamiseen, mutta en keksinyt ilmasta yhtäkään tuoretta hajujälkeä.
“Olen varma, että metsäneläimet yrittävät näännyttää meidät nälkään jo ennen lehtikatoa”, totesin huokaisten turhautuneesti. Ei tästä saalistuspartiosta tulisi mitään, jos emme löytäisi saalista. Katselin puita, kun partio tallusti aluskasvillisuudesta esiin aukeammalle polulle.
//Tuike?
