Sädesäihke
Kirjoittaja: Saaga
“Olisi mahtavaa, jos saisimme molemmat oppilaat vaikka samasta pentueesta niin saisimme kouluttaa heidät yhdessä samaan aikaan”, Sädesäihke haaveili. Käärmekulta näytti yllättyvän – positiivisesti – hänen sanoistaan. Sädesäihkettä lämmitti ajatus, että he saisivat viettää loppu elämänsä kumppaneina. Tai siis olihan ystävyyskin mahtavaa mutta Käärmekullan kanssa oli vain erilainen yhteys ja tunne, että Sädesäihkeestä tuntui ettei ystävyys heidän välillään olisi tuntunut kuitenkaan oikealta vaan tämä oli juuri se oikea vaihtoehto. Onneksi siitä ei tarvinnut huolia nyt, koska he olivat nyt kumppaneita ja näin varmasti asiat pysyisivätkin. Sädesäihke ei voinut olla ajattelematta pentuja taas.
“Saanko palata viel hetkeksi pentuaiheeseen?” kolli kysyi. Käärmekulta nyökkäsi.
“Olen aina ajatellut, että saisin pentuja. Olen jotenkin nähnyt sen itsestään selvyytenä mutta nyt tajusin, että haluan paljon mieluummin olla onnellinen sinun kanssasi ja elää hetkessä. Ajattelin vain kysyä, näätkö mitenkään mahdollisena, että koskaan saisimme pentuja tai mielipiteesi voisi muuttua? En tarkoita, että sitä pitäisi mennä muuttamaan mutta haluan kysyä onko mahdollista ettei mielipiteesi pysy tälläisenä?” Sädesäihke kysyi niin hienotunteisesti kuin osasi.
//Käärme?
