Sädetassu
Kirjoittaja: Saaga
Pudistin päätäni. En jaksanut tuota naarasta enään.
“En halua anteeksi. Minun pääni on tänään tosi kipeä”, naukaisin sälittävästi. Korpitassu tuhahti. Hetken suostuttelun jälkeen pääsin tilanteesta pois.
Käärmekulta käveli edelläni metsässä. Olin todella iloinen siitä, että olin päässyt Korpitassusta eroon. Raahasin itseäni partion perässä mutta väsymys oli ottaa vallan.
“Oletko kunnossa, Sädetassu?” Käärmekullan ääni herätti minut ajatuksistani.
“Joo. Olen vain tosi väsynyt. Korpitassu herätti minut moneen kertaan yöllä ja hän käy välillä tosi pahasti hermoilleni”, kerroin ja haukottelin.
“Pitäisikö meidän palata leiriin?” mestari kysyi huolissaan. Pudistin päätäni nopeasti. Naaras nyökkäsi hitaasti ja käveli sitten muun partion perään. Harpoin hänet kiinni ja kuljin hänen rinnallaan loppu rajapartion ajan.
Leirissä Käärmekulta hoputti minut nukkumaan ja minä menin. Nukuin oikeastaan tosi hyvin ja herätessäni en nähnyt Korpitassua missään. Hän oli varmaan harjoituksissa. Tassuttelin leikitellen askelillani mestarini luo.
“Hyvää huomenta”, naukaisin ja haukottelin. Tällä kertaa haukottelin raukeana enkä väsyneenä.
“Huomenta. Nukuitko nyt hyvin?” kaunis naaras kysyi. Nyökkäsin.
“Kyllä vihdoinkin”, nau’uin ja hymyilin.
//Käärme?
