Säihkepentu
Kirjoittaja: Ampiainen
Makoilin maakualusillani ja yritin saada unta. Lopulta kuitenkin luovuttan ja loikkaan turhauttuneena pystyyn, loikin nopeasti ulos pesästä etsimään seuraa. Huomasin nopeasti kauniin vienotassun katsomassa tuoresaaliskasaa. Kallistin hitusen päättäni ja päädyin sitten hakemaan sieltä riistaa ystävälleni. Napasin sieltä päästäisen ja loikin naaraan luo.
”Katso! Minä toin sinulle riistaa!” miuun naaraalle. Vienotassu työnsi linnun kauemmas.
”Ei kiitos, ei ole nälkä” naaras maukui nolona. Kallistin vähän päättäni. En aikonut viedä lintua enään kasaankaan joten söisin sen varmaan sitten itsekseni. Loikin tuhahtaen pois ja miltei törmäsin syreenisumuun ja pudotin päästäisen maahan.
”Hei, mitä sinä teet?” sisko kysyi hymyillen lempeästi.
”Vien.. Lintua kimalaistoiveelle!” Miuun sillä muutakkaan en keksinyt, en kehdannut sanoa että olin aikonut syödä sen itse.
”Sepä kivaa!” syreenisumu kehrää ja loikkii tiehensä. Työntäydyn sisään pentutarhaan aikeenani toteuttaa sanomiseni syreenisumulle.
”Hei kimalaistoive! Toin sinulle päästäisen.” miuun ja pudotan päästäisen kuningataren eteen ja loikin oitis sen jälkeen tieheni. Päädyin nopeasti loimupennun luo mutta tämä kinasi haukkatassu nimisen naaras-kissan kanssa.
”Minä voitan sinut leikiten!” loimupentu kinasi.
”Niin varmasti voitat!” haukkatassu myöntyi. Loimupentu hymähti tyytyväisenä ja lähti etsimään ilmeisesti uutta uhria kinastelulleen. Minä kuitenkaan en välittänyt kollista vaan tassutin haukkatassun luo.
”Hei! Haluatko leikkiä!” miuun innoissani. Oppilas nyökkää hymyilen. Pörhistelen karvojani.
”Sinä olet kuolonklaanin soturi ja minä olen eloklaanin kissa!” miuun innokkaana ja loikkaan oppilaan päälle joka esitti kaatuvansa kehräten. Läimin naaraan kylkeä pehmoisin tassuin ja vikisin innoissani kunnes loikkaan tämän päälle täysin ja aloin sihistä leikkillään.
”Häivy reeviiriltä!” miuun innokkaana. Haukkatassu sirristeli silmiään hetkisen.
”Hyvä on hyvä on sinä voitit eloklaanin suuri soturi! Minä lähden ja jätän sinut ja eloklaanin ikuisesti rauhaan jos päästät minut!” haukkatassu ulisee mukaa peloissaan. Loikkaan nopeasti tämän päältä pois.
”Ensi kerralla et pääsen pakoon!” miuun innoissani kun katselin kuinka oppilas kompuroi pystyyn. Haukkatassu kehräsi iloisena.
”Minä menen nyt! Nähdään joskus!” miuun oppilallee ja loikin pentutarhaan. Sisään työnnytyäni loikin maakualusille ja käperyin kimalaistoiveesseen kiinni nukkumaan.
Jonkin aikaa myöhemmin. Tuijottan tassujani. Joukkoomme oli liitynyt kaksi pentua lehtomyrskyn pennut kuusikkopentu ja mustikkapentu.. Mutta lehtomyrsky ei ollut pentujensa kanssa.. Ei.. Eikä hän koskaan tulisikaan. Hän oli kuollut synnytykseen.. Mutta se ei ollut minua nuorempien pentujen syytä! Syypä oli varmasti kettu joka oli kuullemaa hyökkänyt lehtomyrskyn ja käärmekullan kimppuun. Nostin katseeni ja katselin lempeästi kahta pentua meistä voisi tulla ystäviä?
KP-boosti käytössä
