Sumulaulu

257 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

Kirjoittaja: Sirius

Ensimmäinen päiväni soturina oli vihdoin koittanut! Olin innoissani. En minä vielä varmaankaan mitään partioita saisi johtaa. Vaikka…en minä halunnutkaan. Kuvitella, että ne kapiset, variksenruokaa syövät ketut saattoivat voittaa meidät! Mikään solvaus tai sana ei riittänyt kuvailemaan raivoani. Olin raivoissani, mutta innoissani. Vihdoinkin saisin elää oikeaa soturin elämää! Mieltäni painoi, että Kipinätassua ei vielä oltu nimitetty soturiksi. ’Vaikka, aivan samahan se on. Mutta….hän on ollut paljon kauemmin oppilaana kuin minä.’ ajattelin hämmästyneenä. Mesitähdellä olisi ollut paljon aikaa nimittää hänet ennen taistelua. Ehkä siinä oli syynä jokin juttu, jota en tiennyt. Tai sitten ei. Hymähdin itsekseni. Tassuttelin leirissä. Kaikki olivat varautuneen näköisiä. En minä sitä ihmetellyt; olihan taistelu. Mutta, kaikki näyttivät siltä, että kuolonklaanilaiset hyökkäisivät kaikkialta! Eivät kai he meidän reviirillämme ole? Vaikka, eipä sitä koskaan tiennyt! Oli tullut paljon kahakoita, ja aina Eloklaanin kissoja oli kuollut. Huokaisin tyrmistyneenä. Olin joutunut nukkumaan ulkona, ja se vasta inhottavaa olikin. Kylmä ilma hiveli vatsakarvoja enkä ollut uskaltanut nukkua koko yönä. Ainoastaan pentutarha ja klaaninvanhimpien pesä oli rakennettu. Vedin henkeä. Tassutin Minttuliekin luokse.
”Minttuliekki! Pääsenkö partioon?” kysyin innokkaasti. Minttuliekki katsahti minuun. ”Et vielä. Tämä on ensimmäinen päiväsi soturina. Emme halua menettää sinua ensimmäisessä kahakassa.” varapäällikkö maukui. Hämmästyin. Enkö muka hänen mielestään ollut tarpeeksi hyvä? Minä olin tappanut Usvakatseen! Eikö Minttuliekki sitä muistanut?
”Minä, tapoin Usvakatseen! Ja hän on yksi klaanin parhaista taistelijoista!” sihahdin. ”Niin, mutta teit sen Hillasielun kanssa.” Minttuliekki muistutti. Sihahdin ärsyyntyneesti ja poistuin paikalta.
”Hei muuten, voit mennä saalistamaan, Hillasielun ja Kipinätassun kanssa.” totesi Minttuliekki. Nyökkäsin ja kiirehdin heidän luokseen. ”Moi, Kipinätassu. Sumulaulu tässä.” kuiskasin hänelle.

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *