Sypressipentu
Kirjoittaja: Saaga
Olimme jutelleet hetken yhdessä Hallavarjon kanssa. “Entäpä Aurinkotassu? Hän vaikuttaa mukavalta kollilta,” Hallavarjo ehdotti ystävällinen sävy äänessään. Aurinkotassu todella voisi olla ystävystymisen arvoinen mutta ensin pitäisi jäähdyttää hieman sitä kaikkea kiusallisuutta, joka välillemme oli langennut. “Voisin antaa hänelle toisen mahdollisuuden,” sanoin kallistaen päätäni mietiskelevästi. Sydäntäni lämmitti, kun kolli kuunteli minua. Oli melkein kuin hän olisi ollut isä-hahmo johon tukeutua vaikeina aikoina. Tuntui hyvältä, että kolli välitti. Nostin pääni ja ryhdistäydyin. “Anna ihmeessä voisit tykätä hänestä,” Hallavarjo sanoi hymyillen. Hymyilin itsekkin. “Olen ihan pian valmis oppilaaksi,” sanoin. Tiesin sen olevan totta. Pääsisin oppilaaksi heti, kun täyttäisin kuusikuuta ja se tapahtuisi aivan näinä päivinä – sitten piti tietenkin odottaa, että Mesitähti päättäisi mestarini mutta uskoin hänen valinneen sen jo. “Olet varmasti innoissasi,” kolli sanoi. “Niin olen!” hihkaisin iloisena. Hallavarjo naurahti yhtäkkiselle energian puuskalleni. “Noh mene purkamaan energiaasi vaikka sammalpalloon,” hän sanoi. Hyppelehdin iloisesti leikkimään omiin oloihini. Hyppäsin sammalpalloni luokse ja kierähdin sen kimppuun iloisesti naurahtaen.
