Sypressitassu
Kirjoittaja: Saaga
Vaeltelin metsässä omissa ajatuksissani. Nostin katseeni kuulessani rapinaa edestäni. Luulin sen olevan hiiri mutta huomasin sen olevankin Pyörretassu toisesta klaanista. “Hei”, kuiskasin. Lämpö ja ihastus pyrki pintaan ja väreet kävivät turkkini alla. “Sypressitassu?” Pyörretassu naukaisi hämmästyksissään ja käännähti kohti minua. “Hiljempaa!” sähähdin. Vilkuilin ympärilleni muiden kissojen varalta. “Onko täällä muita? Partiota? Ystäviä? Mestaria?” kysyin. “Ei vain minä ja Lumikkoviiksi”, Pyörretassu vakuutti kirkkain silmin ja vaikutti juuri siltä, että tunteeni häntä kohtaan eivät olleet vain tunteitani häntä kohtaan vaan myös häneltä minua kohtaan. “Lumikkoviiksi?” “Niin mestarini”, hän sanoi. Juuri sillä hetkellä kuulin askeleita ja harmaa turkki tuli näkyviin. Hyppäsin pensaan taakse mutta lätäkköön. Muta imeytyi turkkiini ja toivottavasti peitti hajunikin suurimmalta osin. Uskalsin kierähtää pari kertaa peittääkseni sen paremmin mutta kuultuani Lumikkoviiksen sanat jähmetyin. ”Onko täällä joku muu?” hän uteli Pyörretassulta. “Ei”, kolli sanoi pikaisesti. “Mene vain edeltä leiriin saalistan vielä hiukan.” Lumikkoviiksi selvästi hyväksyi sen ja poistui paikalta.. Kun varmistuimme Lumikkoviiksen lähdöstä nousin lätäköstä ja ravistelin mudan turkistani. “Ensikerralla uusi ratkaisu”, murahdin ja puhdistin mutaa kuonostani. “No mitä nyt? Miksi halusit jäädä?” kysyin naurahtaen hieman ahdistuneesti. “Tuota…” kolli ähkäisi. Naurahdin kollin olemukselle.
//Pyörre?
