Tähtimötassu
Kirjoittaja: Saaga
Tähtimötassu istuskeli leirin uloskäynnin vieressä odottaen sopivaa hetkeä karata. Hän odotteli hiljaisena ja hivuttautui vähitellen kohti uloskäyntiä. Pian hän otti jalat alleen ja sinkosi metsään. Hän heittäytyi vasten puunrunkoa ja loikki pitkin runkoa. Tähtimötassu jäi parin alimman oksan ohitettua paikoilleen istumaan. Hän toivoi ettei kukaan ollut huomannut häntä. Ei hän ainakaan haistanut ketään. Tähtimötassu istui oksan haaraan ja rentoutui. Täällä hän saisi olla rauhassa. Pian hän kuuli oksien katkeutuvan käpälän alla. Ääni kuului alhaalta ja Tähtimötassu pörhisti karvansa. Hän loikkasi hiljaisesti toiselle oksalle, jos se vain olisi joku jonka kimppuun voisi hyökätä! Toisen klaanin oppilas? Mutta ei se oli Karjuvirne. Tähtimötassu ärähti hiljaa mutta liian kovaa ja hänen mestarinsa kuuli sen. Kolli nosti päätään ja virnisti.
“Olet parempi kiipeilijä kuin annat ymmärtää”, ruskearaidallinen kolli sanoi, kun Tähtimötassu loikkasi toiselle oksalle ja siitä toiseen puuhun esitelläkseen taitojaan sitten hän loikkasi alas toisesta puusta siististi.
“Olen harjoitellut”, hän naukui omahyväisesti. Karjuvirneen ilme oli kummastunut.
“Oletko karannut leiristä useamminkin?” hän kysyi.
“Ehkä”, Tähtimötassu vastasi ilkikurisesti.
“Minkä rangaistuksen aiot antaa minulle?” Tähtimötassu jatkoi ilkikuriseen ja omahyväiseen sävyyn. Karjuvirne pohti hetken.
“En ole rangaistusten kannalla mutta saat toimia loppupäivän kaikkien muiden palvelijana klaanissa ja tottelet, jokaisen klaaninvanhimman, pennun, kuningattaren, parantajan ja soturin tarpeita ja pyyntöjä”, Karjuvirne sanoi.
“Nyt tulet kanssani leiriin ja menet suoraan parantajalle kyselemään mitä tekisit”, Karjuvirne totesi.
Karjuvirneen johdatettua täysin vaiennut Tähtimötassu leiriin hän pyyhälsi parantajien pesälle.
“Voinko auttaa teitä tänään?” Tähtimötassu kysyi Leimusilmältä ja Liljatuulelta.
“Voit itseasiassa. Tule tänne Tähtimötassu”, Leimusilmä sanoi ja johdatti hänet Kuusitassun luokse.
“Pidä hänelle seuraa sillä aikaa, kun vedän hänen jalkansa paikoilleen”, Leimusilmä sanoi. Tähtimötassu katsahti Kuusitassun jalkaa ja meinasi oksentaa siihen paikkaan. Se oli vääntynyt pois paikoiltaan.
“Hei vain”, Tähtimöpentu sanoi Kuusitassulle vilkuillen tuon jalkaa välillä. Tähtimötassu ei ollut mitään sosiaallisinta sorttia ja hän vältteli Kuusitassun katsetta.
//Kuusi?
