Talvikkitakku
Kirjoittaja: Aura
Lehtisateen alku oli ollut yhtä väriloistoa, mutta nyt tilanne oli päinvastainen. Lehtisateen loppu oli ajanut metsän värittömään tilaan. Naaraan ei tarvinnut kuin vilkaista aukiolle. Jep, todella väritöntä ja harmaata. Punaturkkinen naaraskissa asteli ulos oppilaiden pesästä. Salviakatse oli ilmoittanut eilisen iltapartion jälkeen olevansa seuraavan päivän kiireinen, joten Talvikkitakun hommaksi oli jäänyt leirin siivoaminen. Hänen. Soturin. Talvikkitakun taidot olivat ihan jossain muualla, kuin sammalien vaihtamisessa. Sitä paitsi pesä suorastaan kuhisi uusia oppilaita. Lieskakajon ja Nokkospilven kaksikko oli saanut nimensä ja Kimalaistoiveen kaitsema Sielupentu oli nimitetty oppilaaksi heti vanavedessä. Talvikkitakusta siivoushommat sopivat paremmin nuoremmille kissoille ja erityisesti kissoille, jotka eivät koskaan sopisi sotureiksi. Kärpästassu oli loistava esimerkki sellaisesta kissasta. Tuskin naaras tulisi koskaan olemaan hyödyksi Eloklaanille, sen verran outo oppilas oli. Talvikkitakku ei kuitenkaan ollut tuonut ajatuksiaan ilmi, sillä hän halusi jo takaisin soturiksi. Salviakatseen holhouksessa oleminen oli naaraasta jo hurjan tylsää. Katsellessaan aukiolla leikkiviä pentuja naaraan sydäntä kouraisi. Hänellä ja Kuutamolaineellakin oli ollut tapana painia. Tai ainakin naaraalla oli ollut tapana hypätä Kuutamolaineen päälle ja aloittaa painileikki. Talvikkitakku ei voinut olla miettimättä oliko hänellä Virnakukan kanssa samanlaisia perinteitä. Naaraan sisäinen ääni huusi häntä kääntämään katseensa pois pennuista ja lopettamaan itsensä kiusaamisen. Naaraan katse viipyili vielä hetken pentujen touhuissa, kunnes huokaisun saattelemana hän käänsi katseensa pois. ‘Minun pitäisi todellakin ryhdistäytyä’, naaraskissa ajatteli. Talvikkitakkua harmitti ja hävetti oma käytöksensä, mutta hän ylpeyden nieleminen tuntui yhtä tappavalta, kuin kuolonmarjat. Jos hän nielisi sen, hän menettäisi kaiken mitä hänellä oli. Tuore oppilas, Sielutassu suki turkkiaan innostuneen oloisena ja punaturkkinen väläytti oppilaalle leikkisän hymyn. Talvikkitakku muisti kuulleensa Tupsutassun kertovan mustavalkoisen oppilaan olevan aika seikkailumielinen. Se väläytti Talvikkitakun päähän valon, nyt hän keksi mitä hän tekisi!
“Tiesitkö, että minä olen ollut erakko?” Sielutassun kiinnostuminen heräsi ja naaraskissa kallisti päätään uteliaana. “Minä olen nähnyt melkein kaiken. Se oli oikeastaan aika todella siistiä. Voin kertoa sinulle lisää, jos tarjoat auttavan tassusi siivoamishommiin?”
//Sielu?
