Varpulaulu
Kirjoittaja: Saaga
//Varpulaulu näkee tarinassa harhoja ja siksi siinä esiintyy kuolleita kissoja
En ehtinyt sanomaan mitään, kun Korpikaste suostui johonkin, mitä Kortetuike oli sanonut. En ollut ehtinyt ihan keksittymään keskusteluun tarpeeksi, kun taustalla käveli kuolleita kissoja. Huokaisin ja lähdin tassuttamaan Kortetuikkeen ja Korpikasteen perässä jonnekin. En tiennyt minne olimme menossa, mutta tiesin, että tämä olisi tilaisuuteni koittaa saada kuolleet kissat pois silmistäni ja mielestäni ainakin hetkellisesti. Astelimme ulos sisäänkäynnistä. Pohdin kuumeisesti miten saisin selville minne olimme menossa, ilman että kysyisin sitä suoraan.
“On kyllä mukava, kun aurinko taas paistaa”, Kortetuike naukaisi ja kääntyi sitten kohti minua.
“Älä jää jälkeen Varpulaulu”, hän naukui. Sain sanoista selvää mutta Kortetuikkeen naama ei pysynyt silmissäni. Näin sen kahtena, sitten kolmena. Parin silmän räpäytyksen jälkeen näin sen taas yhtenä. Hengitin syvään sisään ja puuskahdin sitten.
“En jää. Älä minusta huoli”, nau’uin ja katsoin maata. Kortetuike kuitenkin hiljensi vauhtiaan ja käveli pian minun rinnallani Korpikaste vierellään.
“Minusta on-” Korpikaste naukui. Sain alusta selvää mutta loppua kohti korvissani kohisi niin kovaa etten saanut selvää. Koitin keskittyä muuhun.
“Vai mitä Varpulaulu?” Kortetuike naukui ja katsoi minuun. En tiennyt, mitä kolli oli sanonut aikaisemmin ja mihin minun piti vastata. Nyökkäsin.
“Niin, olen samaa mieltä”, sanoin ja toivoin todella, että vastaus sopi tilanteeseen. En todellakaan tiennyt oliko ollut hyvä idea lähteä siskon ja Kortetuikkeen mukaan tänne jonnekin, mutta en voisi enää perääntyä, sillä molemmat varmaan huolestuisivat minusta. En todellakaan halunnut, että he huolestuisivat minusta. Olin ihan kunnossa.
//Korpi tai Korte?
