Varpupentu
Kirjoittaja: Saaga
Nyökyttelin, kun isä selitti minulle miten jalkapalloa pelattiin. Minua niin ujostutti hänen seurassaan, koska en halunnut tehdä huonoa vaikutelmaa itsestäni.
“Pelataanko siis?” kysyin hiljaa isältäni ja katsoin häntä.
“Anteeksi en kuullut. Voitko puhua hieman kovempaa?” isä naukui. Säikähdin hieman tuon reaktiota ja menin aivan lukkoon. Tuijotin hetken käpäliäni.
“Siis pelataanko me?” toistin hieman kovemmalla äänellä. Minua ei olisi haluttanut pelata enää, koska minua ahdisti olla isän kanssa nyt ja olisin mieluummin ollut yksin mutta päätin koittaa pärjätä.
“Tottakai! Potkaise pallo minulle”, Kuusihäntä naukui ja peruutteli kauemmas, jotta saisin viskata pallon hänelle. Potkaisin sen pitkälle ja isä nappasi sen helposti hampaisiinsa.
“Oletko valmis?” hänen naukunsa oli hieman epäsevä mutta sain kuitenkin selvää vaikka hän puhuikin sammalpallon toiseltapuolen. Nyökkäsin ja valmistauduin. Sammalpallo lennähti minua kohti ja loikkasin komeasti kohti palloa mutta osuin juuri ohi ja käpäläni petti alta, kun laskeuduin. Kierähdin selälleni ja säästyin juuri itseni satuttamiselta, kun tein niin. Huokaisin helpotuksesta noustessani ja säntäsin edelleen kierivän sammalpallon perään käpälät maata takoen. Tunsin poltteen käpälissäni, kun adrenaliini virtasi kehossani. Nappasin pallon ja kiikutin sen takaisin isän luo. Tiputtaessani sen maahan huohotin raskaasti.
//Kuusi?
