Vienotassu
Kirjoittaja: Ampiainen
Loikoilen sammalilla raukeana, kunnes lopulta nousin venyttelen seisomaan ja haukottelin.
*mitähän leimusilmällä on minulle tänään?* mietin mielessäni ja loikaan alas sammalvuoteeltani ja tassutan leimusilmän luo.
”Hei.. Tuota leimusilmä, mitä sinulla on mielessäsi minulle tänään?” kysyn hymyilen vienosti. Leimusilmä nosti päätään ja siirsi katseensa minuun.
”Ajattelin että pitäisimme taas vähän yrttien harjoittelua ilemmalla, mutta kuitenkin sinulla on nyt aamupäivä vapaana, tule vähän aurinkohuipun jälkeen pesään”, mestarini kehotti. Nyökkään ja siirrän katseeni leiriin, tassutan oitis ulos pesästä ja päätän etsiä haukkatassun; siitä oli jo hetki kun viimeksi näin naaraan! Loikin eteenpäin kunnes lopulta huomaan haukkatassun ja tassutan hitaasti naarasta kohti, yllätäen naaras nosti katseensa minuun ja sai minut säpsähtämään ja pysähtymään niille sijoilleen. Haukkatassu tarkkaili minua kauniilla ruskeilla silmillään lopulta kutsuen minua hännällään lähemmäs. Hiivin naaraan luo ja istuudun tämän viereen. Naaraalla oli edessä puolisyöty varpunen.
”Autaisitko minua syömään tämän varpusen loppuun?” haukkatassu kysyy hymyillen ja työntäen lintua lähemmäs. Peräännyn säikähtäen; muistin edelleen sen kerran kun olin viimeiksi syönyt haukkatassun Kanssa linnun.
”Tuota ei kiitos.. En ole lintujen ystävä.. Siis syömismielessä! En halua saada taas mitään mahatautia syötyäni linnun”, pahoittelen kertoen myös hitusen epäselvästi syynkin. Haukkatassu näytti vähän pahastuneelta ja veti varpusen takaisin. Luimistelin vähän korviani ja mietin pitäisikö minun sittenkin suostua. Ei.. Ei pitäisi, minun kannataisi ennemmin kertoa syy niin naaras ei pahastuisi.
”Anteeksi, mutta olen vain allerginen linnuille enkä voi syödä niitä, olen niitä kyllä syönyt mutta millään kerralla minun olisi pitänyt, voin kyllä syödä tuon varpusen kanssasi jos ihan tosissasi sitä haluat”, selitän vähän vastahakoisesti ja heiluttelin häntääni edes takasin. Haukkatassu tuijotti minua hetken.
”Siis mitä?!” haukkatassu kysyk tyrmistyneenä. ”Ei sinun todellakaan kannataisi syödä tätä kansani siinä tapauksessa, kiitos kun kerroit, voimme syödä myöhemmin jotain muuta yhdessä niin sinun ei tarvitse syödä lintuja”, haukkatassu kehräsi.
”Kiitos haukkatassu.. Mutta minä taidan nyt mennä..” kuiskaan vähän nolona ja punastun vähän nolona ja ryntään pois haukkatassun luota, kuitenkin ikävä kyllä jo ketunmitan päässä naarasoppilaasta törmäsin yhteen sotureista ja vahingossa kaadan meidät molemmat. Hyppään otis pystyyn karvat pystyssä nolona.
”A-anteeksi en minä tarkoittanut!” pahoittelen takellelen soturinaaralle joka kompuroi pystyyn ja tuijotti minua sinivihreillä silmillään suoraan silmiin. Tunnistin naaraan tähtimötaivaaksi.
//tähtis?
