Vienotassu
Kirjoittaja: Ampiainen
Katselin katajanmarjoja hetken ja söin ne sitten mukisematta. Kipu lieveni ja lopulta katosi täysin. Vedän kynnet sisään ja katselen raasttetuja sammalia.
”Voinko nukkua vähän?” kysyn silmät viirussa, minua unetti kamalasti. Mestarini nyökkäsi ja talsi matkoihinsa. Minä taas käperyin sammaliin ja suljin silmäni, nukahdan nopeasti.
Jonkin ajan kuluttua. Tuijotin taivasta sydän syrjällään. Oli tapahtunut niin paljon, sypressikuiskeen kuolema, onneksi pennut olivat selvinneet ja olihan naaras jokusen päivää heidän syntymänsä jälkeen selvinnytkin.. Tosin karhupentu ei ollut näistä selvinnyt.. Ja vielä oli kettutappelukin! Siinä haavoituivat käärmekulta ja lehtomyrsky… Lehtomyrsky oli vieläpä odottanut uutta pentuetta siinä samalla.. Viimeinen asia mitä oli tapahtunut oli lehtomyrskyn pentujen kuolema ja tämän ja tämän pojan käpypennun kuolema.. Lasken katseeni maahan. Niin paljon pentuja.. Mutta niillä kellään ei ollut emoa opetamassa kaitsamassa ja rakkastamassa.. Sentään kimalaistoive huolehti heistä.. Mutta silti se silti saattoi olla liian paljon kuningatarelle. Viisi pentua joita kaitsaa. Nostan katseeni taas ilmaan ja huomaan Säihkepennun ja Jänöpennun leikkimässä yhdessä leirin reunalla ja loimupennun kinaamassa kovaan ääneen oppilaiden kanssa. He olivat kaikki niin tärkeitä klaanille. Tassutan nopeasti tuoresaalis kasalle ja alan kaivella sieltä jotain maukasta ja epätavallisen pulskaa lehtikatoon nähden. Lopulta löydän täydellisen saalin, se oli kani! se oli kyllä melko laiha mutta silti pulskempi kuin lehtikatona saalit yleensä olivat. Kimalaistoive pitäisi siitä. Tassutan kohti pentutarhaan ja työnnytyäni sisään huomaan kuusikkopennun ja mustikkapennun torkkumassa kimalaistoiveen vierellä. Pudotin saalin.
”Hei kimalaistoive? Toin sinulle tämän kanin, tarvitset riistaa jota voit hoitaa pentuja” mauun.
”Kas hei vienotassu! Ja kiitos minulla olikin jo vähän nälkä”, kimalaistoive kehrää ja vetää kanin lähemmäs. Ja siinä sekkunissa pennut heräsivät ja alkoivat miukumaan nälissään. Noissa oli jo varmasti puuhaa joten kimalaistoiveella oli varmasti paljon puuhaa klaanin kaikkien pentujen kanssa! Peräänyn nopeasti ulos pesästä ja loikin kohti parantajien pesää. Päästyäni sisälle asti niin huomaan leimusilmän joka lajittelee yrttejä. En kehdannut häiritä mestariani joten peräänyin ulos myös parantajien pesästä. Lopulta vain jäin eksyneen näköisenä aukiolle kökötämään.
//saa heittää seuraa 🙂
