Vihapentu
Kirjoittaja: Naali
Olin ollut jo aika kauan pentu, ja kuun päästä oli aika nimittää minut oppilaaksi.
”Haluan ulos!”
Mau’uin.
”No, tuskin sinä pääset”
Piiskupentu sanoi hiljaa.
”Miksi?”
Kysyin.
”Siellä on kuningattaria ja sotureita vahtimassa”
Piiskupentu selitti.
#piiskupentu valehtelee#
Ajattelin ja pyöräytin silmiäni.
Mutta piiskupentu oli puhunut totta, ovella oli suuri joukko sotureita ja kuningattaria.
”Yritätkö karata?”
Kimalaistoive kysyi mutten vastannut vain murisin.
”Älä murise!”
Nokkospilvi huudahti.
”Annetaan pennun murista”
Joku jota en tuntenut sanoi.
Huokaisin syvään ja lähdin.
”No, olin oikeassa”
Piiskupentu sanoi syöden kalaa.
#typerä viisasteleva piiskupentu #
Ajattelin ja aloin lepäämään.
Kun heräsin, huomasin että sarastuspentu oli vierelläni.
”Mitä nyt?”
Kysyin.
”O-oletko oikeasti orpo?”
Hän kysyi tiedonjanoisena, mutta näytti kuin ei kuuntelisikaan.
”Niin, mitä siitä?”
Sanoin tylsistyneenä.
”Ei mitään ”
Sarastuspentu sanoi hieman loukkaantuneena.
#voisin kokeilla taas päästä ulos#
Ajattelin.
Kun menin ulosköynnille, nokkospilvi huomasi minut ja sanoi
”Hei taas murisevan pentu”
Hiukan pilkallisesti.
Murisin kuulostaen aivan oppilaalta ja pari vartioivaa soturia pelästyivät.
#pelkurit#
Ajattelin ja murisin vielä kovempaa jolloin yhä useampi pelästyi.
#hah hah haa!#
Nauroin mielessäni ja lähdin takaisin päin.
