Yövarjo
Kirjoittaja: Ansku
Yövarjo tassutteli rauhassa ympäri leirin puissa ja seurasi alhaalla olevia muita kissoja, musta kissan jäänsiniset silmät tarkkailivat että mitä oikein kaikki tekivät. Eniten naarasta kiinnosti kaikki soturit joita tämä seurasi jos ei osannut katsoa tarkasti niin tuota naarasta ei edes saattaisi huomata puussa, Yövarjo jatkoi matkaansa pomppien puusta puuhun ja katseli välillä että mistä muut puhuivat oikein. Joskus tämä tuli muiden luokse puhumaan vaikka tuo onkin erittäin varautunut aluksi kaikkiin, yksi asia kuitenkin on se että naaras pitää erityisen paljon pennuista ja tykkää leikkiä heidän kanssaan. Toki tietenkin naaras halusi tulla soturiksi mutta hän ei oikein vielä tiennyt että mitä tuosta tulisi, Yövarjo laskeutui puusta alas ja venytteli itseään hetken kunnes käveli pentutarhaan jossa mustansävyinen katsoi pentuja hetken aikaa ja tuli lähemmäksi pentuja. Yövarjo kuuli pennun ja vamhemman kissanpuheet että toinen olisi jo valmis oppilaaksi, musta kissa lähestyi kaksikkoa ja hymyili pienesti ”vai olisiko sinusta siis joa oppilaaksi niinkö sanot?” Naaras katsoi tuota pienempää pentua hetken aikaa ”uskon että emosi taitaa tietää parhaiten milloin olet valmis oppilaaksi, olen ehkä oppilas mutta haluaisin elää pentu aikani uudestaan mutta harmi kun aikaa ei voi kääntää ympäri.” Yövarjo sanoi ja istui alas ja naaraan paksu häntä oli kuin huiska.
//196 sanaa
