Iltarusko
//Kirjoittaja: Ampiainen
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisö
Oli kulunut jo kuu sitää taistelusta Jossa olin taistelut Ruususen kanssa! Olimme kuolema nyt kotona tämä ei tosin ollut metsä… tämä oli kaksijalkalaa… käännyin hetkeksi jutelemaan Ruusunen kanssa, katsahdin ympärillenin ja huomasin nuoren kermanvalkean naaras kissan katselevan meitä ujosti. Vilkaisin ruususta ja kerroin että haluan nyt olla hetken rauhassa, Ruusunen tassuti pois ja minä jäin siihen suukimaan turkkiani ja vilkuilin samalla epäluuloisesti nuorta kermanvalkeaa naarasta. Kunnes huomasin komean valkoturkkisen kollin sukimassa itseään, lähdin kollia kohti silmät loistaen mutta vain silmänräpäyksessä olin Jo törmännyt nuoreen kermanvalkean naaraseen.
”Hei, katso eteesi”, ärähdin. Pienikokoinen naaras päästi minut menemään tyrmistyneenä kipakudestani. En välittänyt Minä vain tassutin valkoturkkisen kollin luo ja kysyin voisiko kolli jutella kanssani, kolli nyökkäsi ja esittäytyi valaaksi.
”Kaunis nimi valas, minun nimeni on iltarusko”, naukaisin hymyillen. Valas kiiti minua ja kysyi mistä haluan puhua? Katsahdin käpäläliäni nolona koska sitä en ollut ajatellut olenkaan… kolli kaalisti päättään ja naukaisi että aikoo mennä mesiläisen kanssa hakemaan ruokaa.
”Mistä sitä ruokaa saa kaksijalkalssa?”, kysyin älistyneenä.
”Roska-pöntöistä…” valas vastasi hämmästyneenä. Kaalistin päätäni ja kysyin saisinko tulla mukaan? Valas nyökkäsi ja lähti tassutamaan likaisen valkoista naarasta päin, hän on varmaan mesiläinen ajattelin. Valas kävi lyhyen keskustelun mesiläisen kanssa, heti kun he olivat valmiita me lähdimme etsimään ruokaa. Huomasin suuren roska-pöntön ja päätin loikata otamaan sieltä ruokaa. Siellä oli särki, päätin ottaa särjen suuhuni ja loikasin alas roska-pöntön päältä. Valas oli ottanut kumoamaan olevasta roska-pöntöstä jonkin oudon asian joka kyllä haiskahti maukalta.
”Mennään takaisin!” Kuulin mesiläisen huumorintajutoman ääneen. Lähdin talsimaan valaan vierellä ja mesiläisen edellä. Vilkaisin valaan kaulaa jossa näyti kiluvan kaulapanta. Nostin katseeni kollin silmiin ja kysyin miksi hänellä oli kaulapanta~ kolli vilkaisi minua ja kertoi että hän oli ollut joskus kotikisu. Yökäsin ja lupasin auttaa häntä ottamaan panan pois mutta kolli pudisti haluttomana päättän. Katselin tyrmistyneenä kollia mutta luovutin ja myönyin.
Kun olimme taas aukiolla niin minä vain Tassutin nolona lepäämään valaan jäädessä jutelemaan mesiläisen kanssa aukiolle, ajatelin että meidän ystövytemee ei kovinkaan hyvin alkanut…. löysin pehmeän tuntuisen paikkaan ja päätin jäädä siihen lepäämään mutta en minä oikeastaan vain levännyt minua nimittäin väsytti aivan valtavasti ja sitten minä suljin uupuneet silmiäni ja nukahdin.
Avasin silmäni kirkasa auringon valossa, nousin venyttelemään makeasti ja sitten istahdin katselemaan ympärilleen kunnes muistin sen särjen jonka olin saanut. Painauduin syömään särkeä, huomasin valaan syövän vähän kauempana minusta sitä hyvältä tuoksuvaa esinettä.
