Pähkinä
//Kirjoittaja: Saaga
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisö
Rubiini tervehti minua energiseen ystävälliseen tapaansa, kun saavutin tämän, Hennon, Leopardin, Arven ja Silverin. Hymyilin vienosti pitäen muun ilmeeni pokkana. Katsahdin muihin kissoihin – he varmasti katsoisivat minun perääni, etten pääsisi karkaamaan mutta jokainen uusi tilaisuus houkutteli. Lähdimme ulos pesästä hiljaisuuden vallitessa. Rubiinin puhelias puoli ei selvästi kestänyt vaan tämän oli pakko alkaa jutella jostakin: ”Onko kivaa päästä vihdoin ulos?” Nyökyttelin. Olin ollut neljän seinän vanki ihan ikuisuudet ja se alkoi jo pikkuhiljaa ärsyttää kuin kirput olisivat pomppineet turkissani ja halunneet minun raapivan ja rapsuttavan ne pois. ”Odotan sitä aikaa, kun saan taas tuntea sammalen polkuanturoideni alla”, kerroin ystävälleni. Lehtisade oli alkanut jo ja lehtiä sateli puista. Harmi vain etten ollut näkemässä sitä metsässä! Ruska oli varmasti kaunein monista luonnonilmiöistä. Ruskasta mieleeni johtui Ruskalintu ja Sulkavirta. He olivat tulleet pitkän taivalluksen takaa ja harhautuneet kujakissayhteisöön. Murahdin ärtyneenä, kun astuin terävän mustankiven palasen päälle. ”Ei kai sattunut?” Rubiini kysyi silmät suurina. ”Ei, ei sattunut”, nau’uin vaikka kivi oli raapinut polkuanturaani haavan. ”Voitko kertoa minulle jotain kaksijaloista?” kysyin kävellessämme.
//Rubiini?
