Aave
//Kirjoittaja: Lonkero
//Erakko | Tuntematon alue
Jähmeä ruumis lojui koukistuneena rituaalikiven päällä ja sitä verhoava veri alkoi näyttää niin kuivalta, että pian se varmaan hilseili pois kiven sileästä pinnasta. Jampan ruumis pullotti nyt pahoja henkiä, jotka olin lukinnut sinne odotellessani Valon toipumista. Kiristynyt iho venyi kun henget riehuivat lihallisessa ansassaan ja näin mielessäni, kuinka Jampan retkottava ruumis lepattaisi kun paha purkautuisi sieltä väkisin ulos.
Valo kysyi hautaisimmeko ruumiin ja se aiheutti minussa välittömän kakomisreaktion. Olin samaan aikaan pöyristynyt ja yllättynyt Valon ehdotuksesta.
“Emme todellakaan! Jätämme sen siihen ja pyrimme mahdollisimman kauas pois. Se on nyt pahan koti. Kiitos Jampalle hänen nöyrästä uhrauksestaan!” sanoin hieman järkyttyneenä. Pudistin turkkiani kylmien väreiden karistamiseksi, hyrr! En koskisi tuohen epätyhjään kissan kuoreen edes pitkällä tikulla saati sitten omin tassuin. Jos minä kuvailin itseäni järkyttyneeksi, Valo vasta järkyttyneeltä näyttikin.
“Meidän on nyt lähdettävä. Johdattakoon sinun pyhä vaistosi meidät seuraavalle etapillemme. Seuraan sinua Valo, vaikka maailman rymisevälle reunalla ja pulahdan sen syviin syövereihin”, totesin nopeasti vaihtaen aihetta. Nyt ei olisi aikaa tuhlattavaksi moiselle rötiskölle!
//Valo?
KP-boosti käytössä
