Aave

Hahmon kuva
173 sanaa | 4 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)

//Kirjoittaja: Lonkero

//Erakko | Kuolonklaanin reviiri

“Sinä, ystäväni, näytät olevan pahemman kerran hukkateillä.” Aivan yllättäen hirviömäisen suuri naaraskissa ryömi Aaveen eteen ja katseli tätä pahantahtoisesti. Aaveen silmät laajenivat entisestään, hän painui kasaan kuin olisi menettänyt selkärankansa ja tuijotti maata, sillä ei uskaltanut kohdata kissan katsetta. Aave oli tehnyt virheen. Hänen olisi pitänyt poistua heti näiden pahojen kissojen luota. Hänen sielunsa olisi jo tahraantunut ja mikä pahinta, tämä paholaismainen olio oli heti aistinut hänen läsnäolonsa ja nyt se likaisi hänet mitä sanoinkuvaamattomimmilla tavoilla. *Esi-isät auttakaa minua!* Aave haukkoi henkeä kuin muovipussista ja uskaltautui katsomaan kissan kauhistuttavaa rintakehää – sen ylemmäs hän ei katsettaan rohjennut nostaa. Silmät olivat sielun peili ja hän pelkäsi mitä tapahtuisi, jos hän katsoisi suoraan pahuutta sieluun.
“Veikö kissa kielesi?” kissa jatkoi täysin epäinhimillisellä äänellä. Aave ei ollut koskaan kuullut mitään vastaavaa; sen pehmeät sävyt leijuivat ilmassa auringossa kimaltavana hunajana, mutta kun kultainen neste osui maahan, se syövytti kaiken altaan. Aave nielaisi. Ja sitten hän lähti juoksemaan henkensä edestä, pikkuisilla töppöjaloillaan ja kuiskutteli ilmaan käsittämättömiä rukouksia. Mutta rukouksillakaan juoksemisesta ei tulisi hänen vahvuuttaan.

//Virta? Anteeks kun kesti näin kauan, ensi kerralla jatkan nopeammin *itkuemoji*

KP-boosti käytössä

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *