Ametisti
//Kirjoittaja: Soturikissa
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisön pesä
Olin kävelemässä leirin poikki, kun tunsin jonkun katsovan minua. Käänsin pääni ja huomasin valkoisen naaraskissan seisovan aivan vieressäni. Kaivelin nimeä muistini pohjalta ja muistin hänen nimensä olleen Lyra.
”Hei, sinä taisit olla Ametisti”, hän sanoi.
Nyökkäsin pienesti, toivottavasti hän ei halunnut keskustella kanssani, sillä tänään ei ollut yksi minun parhaista päivistä.
”Kuinka sinun päiväsi on mennyt? Eikös täällä alakin tulla jo kylmä?” Lyra lateli kysymyksiä suoraan kuonooni, minun tekisi mieli pyyhkiä hänen omahyväinen ilme pois naaraan kasvoilta.
”No kaipa ihan hyvin”, totesin, minua ei kiinnostanut totuuden kertominen.
Lyra jatkoi hymyilemistä ja selvästi yritti manipuloida minua kertomaan jotain salaista.
”Miten oikein päädyit kujakissayhteisöön?” Hän jatkoi täysin aiheesta riippumattomien kysymysten kysymistä.
Tämä kysymys kiehautti hermorajani yli, ja varmaan Lyrakin huomasi sen häntäni pörhistymisestä.
En olisi valmis kertomaan tälle naaralle menneisyydestäni, etenkään kun hän oli vain tullut kysymään sitä noin vain.
”Entä mites sinun veljesi, mitä tykkäät hänestä?”, yritin kuulostaa mahdollisimman halventavalta. Mielestäni Cosmos oli kiva, mutta hän vaikutti olevan täysin toisessa ääripäässä luonteen perusteella. Lyrakin vaikutti hermostuvan tästä kysymyksestä.
”Oliko tuo kivasti sanottu?” Lyra tuijotti minua suoraan silmiin. Miten niin ’kivasti sanottu’?
Läimäisin Lyraa suoraan hänen kuonoon, toivottavasti hän saisi siitä opetuksen olla urkkimatta toisten asioita.
”Mistä hyvästä tuo nyt oli?” Lyra kysyi verta kuonosta vuotaen.
”Mieti sitä itseksesi”, totesin ja jatkoin kävelemistä. Huomasin, että Lyra yritti seurata minua. Huiskaisin hännälläni häntä ja kiihdytin tempoani.
//Lyra?
