Ametisti

265 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

//Kirjoittaja: Soturikissa

//Hahmon sijainti:

//Kujakissayhteisön kaksijalkala

Olin juuri lyönyt niin sanottua ’johtajan seuraajaa’ kuonoon ja nyt hän yritti päällepäsmäröidä minua sanomalla: ”Nyt lopetat tuon asenteen, minulle ei todellakaan saa puhua noin.”
”En ymmärrä mikä sinulla on? Lyöt toisia kissoja, puhut epäkunnioittavasti, ignooraat johtajan seuraajaa”, Lyra alkoi luettelemaan asioita joita muka olin tehnyt väärin ja mitkä olivat hänen mielestä epäloogisia.. Tämä ei kyllä mielialaani auttanut enkä usko, että hermoni kestäisivät paljoa pidempään. Halusin antaa tälle kissalle pahempia haavoja mietittäväksi, mutta siitä seuraisi vain järjettömän turha ja pitkä rangaistus, tai jopa Kujakissayhteisöstä häätö.
”Enkä minä ymmärrä mikä sinulla on. Puhut toisille kissoille, vaikka he selvästi eivät halua huomiotasi. Mahtailet sillä, että olet johtajan ’seuraaja’. Säikäytät toiset ja heittelet tyhmiä kysymyksiä”, murisin. Tein parhaani vastustaa hänen puheitaan ja nolata hänet.
Lyra tuntui tulistuvan entisestään edellisestä lauseestani ja selitti:
”Kerron tästä kyllä Päivänsäteelle, ja annan sinulle rangaistuksen.”
”Mitä vaikutusvaltaa sinulla muka on?” Tuhahdin ja yritin kyseenalaistin naarasta.
”Ai, että mitä?!?” Naaras huudahti järkyttyneenä hänen valtapaikan kyseenalaistaneesta heitosta.
Olimme huomaamattamme kävelleet kujakissayhteisön pesästä pois, joka oli täydellinen asia seuraavalle suunitelman osalleni. Odotin vielä hetken pesästä kauentumista, sitten hyppäsin Lyran päälle ja sivalsin tätä kaulaan.
”Mistä tuo nyt muka oli?” Lyra yritti kysyä mutta ei kerennyt ennen kuin
pakotin naaraan maahan ja löin häntä pari kertaa naamaan.
Lyra yritti taistella vastaan, mutta ei onnistunut tekemään mitään järkevää.
”Viimeisiä sanoja?” Murisin.
Lyra näytti kauhistuvan ja mutisi jotain, mitä en kuullut.
Puraisin valkoista turkkia kaulan kohdalta ja kuulin kivun uljahduksen. Valitettavasti turkki suojasi tarpeaksi kuoleman välttämiseksi.
Naaras sai heitettyä minut päältänsä ja sihahti,”oliko siinä kaikki?” Vähän niinkuin hän halusi vaikeuksia.
”Mitä luulet?” Kysyin suu ja käpälät veressä.

//Lyra
//Sori…

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *