Ametisti
//Kirjoittaja: Soturikissa
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisön kaksijalkala
Taistelu minun ja Lyran välillä oli kiehahtanut yli, minun olisi tapettava naaras jottei kukaan saisi selville tekojani. Lyra seisoi ja sähisi agressiivisesti kahden ketunmitan päässä minusta, nyt tekisin tästä lopun. Yritin hypätä Lyran selkään, mutta hän ehti väistää alta pois. Tämän seurauksena lämähdin maahan ja keuhkoni tyhjentyivät hetkeksi. Lyra sai tästä juuri ja juuri tarpeeksi aikaa tehdä vastahyökkäyksen, ja niin hän tekikin
Tunsin Lyran päälläni ja epätoivoisen yrityksen niskani puremisesta. Naaraan voimat eivät kuitenkaan riittäneet. Ärähdin ja heitin Lyran pois selästäni.
Huomasin kuinka naaras teki ilmalennon päin seinää. Kuulin äänekkään tömähdyksen, kun hän osui seinään.
Lähdin kulkemaan hitaasti punaiseksi värjäytynyttä ja veristä naarasta kohti, joka oli pyörtymäisillään ja näytti heikolta.
”Mitä kuvittelet tekeväsi?!?” Yhteisön johtaja, Päivänsäde hyppäsi eteeni kulman takaa raivoisalla ilmeellä ja vaikutti tuijottavan suoraan sieluuni.
”Hän oli epäkunnioittava minua kohtaan”, tuhahdin ja ryhdistäydyin hetken aprikoinnin jälkeen. Tästä tulisi kyllä kunnon tupenrapinat, ehkäpä minut jopa erotettaisiin yhteisöstä – eli tapettiin.
”Ai niin vai? Ja sekö oikeuttaa toisen tapon yrityksen?” Päivänsäde jatkoi murisemista uhkaavasti.
”En minä yrittänyt tappaa häntä”, tuhahdin. Tämä oli selvästi valhe, ja Päivänsädekin varmaan huomasi sen. Hän nimittäin nosti kulmakarvojaan epäuskoisen näköisenä.
”Ai niin vai. Kysytäänpä häneltä, kun hän herää tuosta. /Jos hän herää/”, naaras painotti viimeistä lausetta.
”P-Päivän-säde?” Lyra nosti päätään hetken odottelun jälkeen. Naaraan äidin katse kirkastui. ”Mi-mitä tapahtui? Miksi olen tässä?” Lyra jatkoi epätoivoisesti änkyttämistä. Yritin poistua paikalta, mutta Päivänsäde huiskaisi hännällään minun kulkemisen pysäyttämiseksi.
”Et mene minnekkään”, Päivänsäde sihahti. ”Ennen kuin tämä on selvitetty loppuun asti”, hän jatkoi.
”Hyvä on”, tuhahdin ja katsoin kuinka uusi viholliseni kampesi itsensä ylös.
”Sinä et kyllä ihan terveeltä näytä?!?” Päivänsäde huudahti järkyttyneenä. Kuulin hänen äänessä hiukan pettynyttä sävyä. ”Menemme suoraan Härmän ja Mesiläisen luo!” Päivänsäde jatkoi. ”Ja sinä et tästä helpolla selviä”, naaras kuiskasi korvaani.
Lähdimme kulkemaan takaisin Kujakissayhteisön pesää kohti. Muutamat haavani alkoivat tykyttää, mutta niihin ei varsinaisesti sattunut. Lyran kynnet eivät riittäneet paksua turkkiani vastaan.
//Päivi, Lyra?
