Ametisti
//Kirjoittaja: Soturikissa
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisön kaksijalkala
Kuuntelin Päivänsäteen puhetta turhautuneena, tietenkin hänen piti valita minut ja Hurman samaan partioon. Tai no, ehkä saisin tutustuttua häneen hieman paremmin, mutta silti Päivänsäteen olemassaolo häiritsi minua. Ehkä hän suunnittelikin jotain ja sysäisi meidät rottien armoille.
Lähdin muiden partiolaisten mukaan ja menin heti Hurman viereen. En tietenkään halunnut ahdistaa häntä, mutta halusin suojella naarasta rotilta… Ja ehkä Päivänsäteeltä.
Kun kävelin naaraan vieressä tajusin, miten sydämeni oli lämmennyt jollekin, hänelle. En olisi voinut kuvitella tätä aikaisemmin. Tunteeni olivat jostain syystä korkealla, jostain syystä olin ihastunut… Jostain syystä hän taisi olla elämäni tarkoitus…
Mietiskelyni jäivät siihen, kun Päivänsäde pysähtyi. Ravistelin turkkiani, koska päälleni oli satanut jo melkoinen liuta lunta. Hän vaikutti haistelevan jotain, varmaan rottia. Hän päätti kääntyä toiseen suuntaan, joten emme menneetkään puiston ohi, missä olimme olleet Hurman kanssa muutama kuu sitten.
”M-mitä luulet Ametisti? O-ovatko rotat oikeasti niin vaarallisia?” Kuulin Hurman varovaisen kuiskauksen allani. Hän vaikutti siltä, että pelkäsi minua. En ymmärtänyt miksi.
Ennen kuin kerkesin vastata, näin miten Päivänsäteen pää kääntyi tarkkailemaan meitä. Tai siis ainakin luulin, että hän katsoi meitä. Todellisuudessa hän taas alkoi haistelemaan ilmaa. Nyt minäkin haistoin sen, koiria! Paljon koiria, tai ehkä vain isoja koiria… En osannut määrittää.
Yritin siloitella karvojani, jotka olivat jostain syystä nousseet. Painauduin Hurmaan kiinni, hän älähti. En ymmärtänyt sisäistä haluani suojella naarasta, mutta en pannut vastaan.
”Luulen, että rotat eivät ole ainoa ongelma tänään”, johtajan ääni kuului hiljaisena.
Jäimme kaikki paikalleen ja yritimme selvittää mistä suunnasta haju tuli. Täällä kaksijalassa ei ollut kovinkaan paljon tuulta, ja rakennukset estivät loput. Emme pysryneet määrittämään hajun suuntaa, joten otimme sattuman varalla jonkin reitin ja toivoimme parasta. Olihan partiossa muutama parempi taistelija lisäkseni, mutta Hurma ei ollut yksi niistä. Hänen oli jäätävä taakseni, mikäli kohtaisimme koirat.
//Hirveen lyhyt jotenkin
//Ame on oikeesti ihastunu Hurmaan <3
//Voitte muokkaa reploja, jos oli epäsopivia :)
//Päivi, Hurhur?
//Ame ei taida tajuta, että Hurmakin on ihastunu siihen <3
