Bamse
//Kirjoittaja: Dodock
//Erakko |
Bamse tallusteli hiljakseen metsikön laidassa ihaillen kukkien väriloistoa. Välillä hän meni tutkimaan lähemmäs kasvia, mutta jatkoi matkaansa. Itseasissa hänellä ei ollut aavistustakaan mihin hän oli menossa. Ei hänellä ainakaan nälkä ollut, kun oli hetki sitten syönyt makoisan oravan. Aika oli kulunut nopeasti, lehtikadosta hiirenkorvaan ja hiirenkorvasta viherlehteen. Kanelinpunainen kolli itse piti eniten viherlehdesta, kun silloin oli parhaiten ruokaakin tarjoilla. Ja toki myös lämpöä, mitä tuo arvosti kovasti. Vaikka hänellä ei ollut turkki ohuimmasta päästä, ei se yhtään piristänyt lumisateessa, vaikka pysyisi lämpimänä. Talvella oli myös jäistä, ja joskus piti takertua jäähän pysyäkseen pystyssä.Bamse mietti usein kotikisuja, jotka nauttivat kodin lämmöstä. Bamsekin voisi loikoilla jonkun kaksijalan sylissä silitettävänä. Mutta se elämä ei oikein soveltunut hänelle, hän oli lähtenyt nuorena villiin luontoon. Kolli ei tiennyt miksi tai mikä häntä kutsui, mutta silti hän oli tuntenut vetovoimaa erakon elämää kohtaan. Surullinen puoli tässä elämäntavassa oli yksinäisyys, jota kolli koki tallustellessaan yksin. Hän oli jopa miettinyt klaanielämää vaihtoehtona, mutta ei ollut varma kelpaisiko kolli heille, ei hän ollut missään erikoisen lahjakas. Usein saaliskin lähti hänen käpälistään. Kyllähän he varmaan kouluttaisivat häntä, kun he kouluttivat joitakin oppilaita siellä. Bamse tiesi että alueella asusteli kaksi kissalaumaa, nimiä hän ei tarkalleen muistanut,mutta eihän niistä tiennyt muutenkaan oikein mitään. Sinällään se ei haitannut häntä, koska hän ei ollut kiinnostunut heidän elämästään. Ainakaan erityisen paljoa, vaikka hän mietti asiaa paljon.
223 sanaa!
