Corona
//Kirjoittaja: Lonely Warrior
//Erakko |
Kissat sinkoilivat toistensa luokse ja puhuivat kiihtyneisiin ääniin. Jokin oli selkeästi hätänä ja siis tällä kertaa oikeasti hätänä, eikä kyse ollut mistään yhdestä harha-askeleesta rajan yli. Nyt klaani oli oikeasti täysin sekaisin. Nähdessäni veljeni istumassa Taivaslaulun pienen valkoisen hahmon seurassa, päätin käydä kysymässä tietäisikö kaksikko mitään vallitsevasta tilanteesta.
“Mitä täällä tapahtuu?” kysäisin ja tarkkailin samalla kaikkea sitä liikettä, mitä leiri tänään sisällään piti. Merkurius kääntyi vilkaisemaan minuun nopeasti ja vastasi, että Mesitähden pentu oli kidnapattu. Silmäni rävähtivät yllätyksestä auki, kaikesta väsymyksestäni huolimatta. Miten klaanin kaikista rajapartioista ja vartioista huolimatta tällainen oli mahdollista? Oliko klaanit turvallisena idyllinä pelkkä kulissi, joka kätki tosiaan sisälleen epävakaan ja turvattoman ympäristön?
Vetäydyin takaisin sivummalle pohtimaan asioita. Ei ollut oikeudenmukaista riistää pentua emoltaan. Minua mietitytti, että mikä oli saanut nämä kissat ryöstämään klaanista juuri pennun. Oliko ajat tosiaan niin kovia, että erakotkin kilpailivat jokaisesta vastaantulevasta pennusta joukkoihinsa? Pyörittelin päätäni epäuskoisena. Ei maailma voinut olla tällainen. En voinut yksinkertaisesti uskoa sitä, että joku saattoi olla niin julma. Samalla minua suututti se, kuinka kyseinen erakkojoukko samalla mustamaalasi kaikki erakot mukanaan. Todennäköisesti joutuisimme elämään turvallisen välimatkan päässä klaaneista vähän aikaa ellei jopa loppuelämäämme. Tästä olisi seurauksia. Olin täysin varma siitä, että klaanit olisivat aivan uudella tavalla vihamielisiä meitä ulkopuolisia kohtaan. Ja samassa tunsin oloni hyvin, hyvin epämukavaksi siitä, että minä, erakko, olin tällä hetkellä vieraana Eloklaanissa.
217 saanaa
