Fetus
//Kirjoittaja: Tipu
//Erakko |
Aavevarjo, maistelin nimeä mielessäni, kunnes kolli jatkoi, partio voisi tulla milloin vain. Miksi kollilla oli niin kiire ajaa minut pois ennen kuin kohtasin partion. Menettäisin henkeni jos haluaisin, ei se ollut kollin päätösvallan alla. Hän selitti turvautuvansa kynsiin viimeisenä, eikä pitänyt tätä niinkään kitkaa lietsovana. Kollihan sanoi että tiesi missä milloinkin partio oli, mite ne nyt yllättäisivät heidät. Hymähdin huvittuneena kuivana, kun kolli yritti tyhmänä ohjata minut pois täältä, ei tulisi läheskään kuuloonkaan, en ollut saanut sabotoitua mitään. Toisaalta leiri saattoi olla paljon paremmin vartioitu, enkä saisi murrettua sitä sekasotoon ilman että menettäisin henkeni. Aavevarjo esitti lisää kysymyksiä, katsoen sivusilmällä minuun. Miksi mistä minne, leikin mukamas hengelläni. Aluksikaan asia ei kuuluisi tuolle kollille, mutta tiesin etten nyt päässyt livahtamaan pois, syvemmälle reviiriä, katsomaan miten pääsisin aiheuttamaan leiriin kaaoksen. Tai en pääsisi saalistamaan suoraan kollin silmien alla. Tuijotin tuon kollin ruskeaa olemusta, ihan kuin asia olisi itsestään selvää.
”En omaa kotia johon palata ja tämä oli ihan päämääräni, hengen menetys ei ollut idea vaan se että sabotoisin mahdollisimman paljon reviiristä. Ellet osaa johdattaa minua leirin nurkaan josta voisin aiheuttaa sekasortoa.. Et ole hyödyksi”, Tokaisin, kukaan ei olisi lopulta hyödyksi, eikä kenenkään kannattaisi antaa katsoa ku nukut. Se olisi täyttä heikkoutta. Kaikki pettäisivät sinut loppujen lopuksi, joten miksi luottaa siis kehenkään? Niinpä, ei miksikään. Katsoin kollia, kuullen jostain rapinaa. Kohotin kuonoani, jotta haistaisin jotain. Se jotain ei osottautunut hyväksi. Se partio.
”Hiirenpapanat”, Kirosin lähtien pinkomaan juoksuun, en jäisi kiinni, en toista kertaa. Huomasin joniun takia Aavevarjo seuraavan minua. Niin, väärä suunta hänelle. En juossut reviiriltä pois, vaan sisemmäs. Kolli seurasi minua, ja minä vain nauroin. Ei voi olla totta, ärsyttävä tapaus. Palaisin huomemna kiusalla isomman saaliin kanssa. Olkoon rotta tai iso varis. Myös kani kävisi, kunhan en jäisi kiinni. Levittäisin päälle joitai marjoja, koska useat marjat olivat myrkyllisiä. Niin tekisin. Jättäisin riistan pilaantumaan suoraan aurinkoon. Vilkaisin olkani yli, saadakseni aavevarjolta suoran hyökkäyksen päälle. Partio ei ollut seurannut meitä, mutta varmana kauhistunut Murrauni herättäisi jonkun huomion. Kömpelösti yritin raapaista kollia, enkä saanut verta edes vuotamaan. Kolli tajuaisi pian olevansa hyvinkin voitolla, sekä sen että voisi oikeasti nyt tappaa minut tässä ja heti. En uskonut kolli omaavan pokkaa moiseen. Tappamaan pientä kissaa.. olin jo mielessäni kuollut, olin menettänyt kaiken millä oli merkitystä joskus. Jos kolli tappaisi minut tähän, ei olisi ketään, joka minua jäisi kaipaamaan.
//381 Sanaa
//Corona?
