Härmä
//Kirjoittaja: Auroora
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisön pesä
Härmää sapetti. Yrttienhakureissu olisi ollut hänelle täydellinen tilaisuus lähteä etsimään Kanervaa hiukan kauempaa. Koska Päivänsäde luotti häneen, pääsi Härmä silloin tällöin poimimaan yrttejä lähistöltä, mutta yleensä hän ei saanut lupaa lähteä kovin kauas. Nyt Härmä oli viimein saanut luvan, mutta Päivänsäteen oli ollut pakko tuppautua itsekin mukaan.
Hänen mielialansa ei siis ollut kovin korkealla seuraavana aamuna, kun hän valmistautui tulevaan vaellukseen. Härmä hengitti syvään haudatakseen ärtymyksen tunteensa: hänen olisi teeskenneltävä ystävällistä koko matka Päivänsäteen kanssa. Hän viritti kasvoilleen rennon hymyn, joka ei saisi kadota kollin kasvoilta kertaakaan vaelluksen aikana. Sitten hän loikkasi ylös ikkunalaudalle, jolla Päivänsäde jo odotteli.
”Huomenta”, harmaa kolli tervehti ja pudotti lehdellisen yrttisekoitusta tämän eteen. ”Toivottavasti nukuit hyvin, luulen, että tänään on vuorossa pitkä kävely. Tein hieman matkarohtoa, sen pitäisi auttaa.”
Matkarohtoon tuli ratamoa, päivänkakkaraa, kamomillaa ja luppiota. Härmä lisäsi Kanervan oppien mukaan rohtoonsa myös hieman tuoksukkia, joka antoi kissalle voimaa ja energiaa. Yrtti oli harvinainen, mutta tuoksukkia ei usein tarvittu, joten Härmä oli uskaltautunut käyttämään sitä rohtoonsa.
Hän kumartui syömään rohtonsa omalta lehdeltään. Sen vaikutus ei ollut nopea, mutta seuraavien tuntien aikana helposti huomattavissa lisääntyneestä kestävyydestä ja kohonneesta energiatasosta. Hän olisi mieluusti ottanut mukaan hieman matkarohtoa, mutta yrttien kantaminen oli työlästä. Paluumatkalla he joka tapauksessa joutuisivat kantamaan lepänkuorta mukanaan.
Härmä katsoi särkyneen ikkunalasin läpi kujalle. Ehkei Päivänsäde ollut aivan pilannut matkaa. Härmälle saattaisi hyvinkin avautua mahdollisuus etsiä Kanervaa, jos hän vain pelaisi korttinsa oikein.
”Mennäänkö sitten?” hän kysyi Kujakissayhteisön johtajalta.
//Päivi?
