Härmä
//Kirjoittaja: Auroora
//Hahmon sijainti:
//Eloklaanin reviiri
Kun eloklaanilaiset oli häädetty leiristään, kujakissayhteisö oli ottanut tilan haltuunsa. Härmälle se tarkoitti sitä, että hänellä oli pitkästä aikaa oma yrttivarastonsa. Kun kujakissayhteisö oli taistelun jälkeen alkanut tutkia uutta majapaikkaansa, Härmä oli nenänsä johdattamana suunnannut suoraan yrtintuoksuiseen pesään. Hänen silmänsä olivat oikein laajentuneet hämmästyksestä, kun harmaa kolli oli nähnyt huolellisesti lehtien päälle koottujen yrttikekojen rivit. Edes hän ja Kanerva eivät koskaan olleet keränneet näin vaikuttavaa yrttikokoelmaa. Toisaalta Härmä huomasi, että muutamia hänen itse melko tärkeinä pitämiään yrttejä puuttui, ja osa eloklaanilaisten parantajien rohdoksista oli kollille täysin vieraita. Selvästi yrttitieto vaihteli alueittain.
Viime päivät Härmä olikin yrittänyt pähkäillä, mihin näitä mysteeriyrttejä saatettiin käyttää. Vaikka kolli ei muusta tuntunut välittävän kuin emonsa murhan kostamisesta, yrteistä ja parantamisesta hän oli aina ollut kiinnostunut ja valmis oppimaan lisää. Koska vapaaehtoisia koekaniineja ei ollut löytynyt, Härmä oli melko uhkarohkeasti kokeillut joitain yrteistä itseensä. Useimmilla ei ollut merkittävää vaikutusta, mistä Härmä päätteli, että niitä käytettiin vain johonkin tiettyyn vaivaan. Yksi oli kuitenkin saanut hänet menettämään tajunsa, ja noihin häijyihin marjoihin kolli olikin kokeilunsa viimein lopettanut.
Eräänä päivänä Härmä oli juuri saapunut keräilemästä minttua, kun mekkala parantajan pesän suulla kiinnitti hänen huomionsa. Hän nakkasi lehdet maahan harmistuneena siitä, että hänen työskentelynsä oli keskeytetty todennäköisesti jollain jonninjoutavalla. Kun harmaa kolli kääntyi ympäri, hän kohtasi Päivänsäteen ja Kharonin hätääntyneet katseet. Koska kumpikaan ei näyttänyt haavoittuneelta eikä millään tavalla sairaalta, Härmä kallistui yhä enemmän sen puoleen, että asia tosiaan oli jonninjoutava.
“Härmä, olenko minä kuolemassa? Osaatko sinä auttaa minua? Oloni on aivan hirveä, enkä tiedä, kuinka pitkään jaksan enää!”
Härmä kohotti kulmiaan Päivänsäteen vauhkoamiselle sen enempää tilanteesta huolestumatta.
“Yleensä kuolevat kissat pitävät hiukan vähemmän meteliä”, harmaa parantajakolli tuhahti. “Rauhoitu nyt aivan ensiksi ja kerro, mitä oireita sinulla on.”
//Päivi? Kharon?
