Höyhen
//Kirjoittaja: Saaga
//Erakko | Tuntematon alue
Halusin jo jatkaa matkaa mutta toisaalta sydämmeni kertoi minulle, että meidän olisi pysähdyttävä tähän metsän reunaan. “Jäädään tänne”, sanoin ja istuuduin varjoon puunalle. Ensimmäinen viherlehteni oli koittamassa ja olin innoissani tulevasta lehtisateesta jahka eläisin siihen asti. ”Mitä mieltä olet tästä paikasta? Jäädäänkö tänne hetkeksi?” kysyin ystävälliseen sävyyn. ”Jäädään vain mutta saalistetaan ensin”, vastasi Jupiter. Pudistin päätäni hieman karistaakseni kaksijalkalan yököttävät hajut pois kimpustani ja aloin sitten etsimään ruokaa aistit valppaina saaliseläimien varalta. Hymyilin iloisesti hyrähtäen, kun huomasin joen. Kahlasin sen rantaan pestäkseni kaksijalkojen hajut pois. Jupiter loiskahti veteen roiskuttaen sitä joka puolelle. Läimäisin vettä käpälälläni ja kehräsin. Pärskähdykset lensivät suoraan toista naamaan ja hyrähdin innosta. Jupiter hyrähti kehräämään innoissaan ja läiskäisi vettä minuun päin. Väistin veden suurimmat pärskeet mutta kastuin silti hiukkasen. Olimme hetken vesisotaa kunnes kumpikin meistä oli likomärkä ja uuvuksissa. Loput voimat pitäisi käyttää vielä ruuan etsimiseen. Nousin ylös joesta ja ravistelin turkkiani. En kääntynyt katsomaan mitä ystäväni teki vaan lähdin oitis etsimään purtavaa. Haistoin hiiren myskisen tuoksun. Rakastin metsää! Jäljitin hiiren ja hiivin sitä kohti aluskasvillisuudessa. Saniaiset ympäröivät minua. Hiivin hiiren lähelle ja iskin sitä salakavalasti päähän. Sain sen hengiltä nopeasti mutta se oli niin ruipelo, ettei se olisi riittänyt edes pennulle. Vein hiiren kuitenkin Jupiterille. Kolli oli majoittunut puun alle ja alkanut etsiä sammalia makuualusten tekemiseksi.
Ilta alkoi jo sarastaa, kun ehdin takaisin toiselta metsästys retkeltäni. Olin saanut oravan ja myyrän ja vein ne Jupiterin luokse iloisesti kehräten. ”Tässä”, sanoin ja ojensin myyrän hänelle. Otin itse oravan ja aloin kaluta sitä nälkäisenä. ”Kiitos”, hän sanoi ja nyökkäsi ensin ennen kuin alkoi syödä myyräänsä. Jupiter oli tehnyt meille yhteisen makuusijan ja olin iloinen hänen tekemästään päätöksestä. Astelin sen luokse, kun olin syönyt. Hypähdin pienehkön kuopan pojalle ja otin toiselta reunalta hyvän paikan ja asetuin levolle. Pian Jupiterkin oli syönyt ja käpertyi viereeni nukkumaan. Nukahdin syvään ja rauhalliseen uneen.
