Iltarusko
//Kirjoittaja: Ampiainen
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisö
//taistelutarina (555 sanaa= 5tap
atkoin vähän nolona partiota leopardin ja hyökyaaloon kanssa.
”On jo myöhä”, huomioin.
”Mennään takaisin”, naukaisin leopardille.
”Selvä”, leopardi vastasi. Lähdimme nopeasti tassutaen takasin leiriä kohti, kun olimme leirissä mennin lepäämään pesään minkä olin valinnut nukuma paikkanseni, suljin silmäni ja nukahdin lämpimään tuuleen Turkissani
Seisoin leopardin vieressä kun keijukainen kertoi lähtevänsä ”jutelemaan” mesitähden kanssa Mutta hän halusi meidän tulevan muukanssa ja taisteluun.
”Taisteluun? Keijukainenhan sanoi että se on vain keskustelu mesitähden kanssa…” hämmästelin. Käännyin katsomaan leopardia olin juuri aukaisemaassa suuni kysyäkseeni haluakoo leopardi taistella kanssani mutta leopardi ehti ensin sanoa.
”Me voisimme taistella yhdessä”, leopardi sanoi. Lähdimme tassutammaan muun kujakissayhteisön kanssa taistelu alueelle. Kuno olimme siellä taistelu oli jo alkanut siellä oli paljon kissoja siellä oli keijukainen ja klaanit osaa klaanista oli meidän puolellamme ja toiset eivät suurin osa kujakissayhteisöstä oli jo täällä. Juoksin alas taistelemaan, katselin ympärilleni hämmästyneenä klaanikissojen paljoudesta, pyörittelin siinä hetkiseen päätäni etsiskelen jonkun kujakissayhteisön jäsenen jota voisi auttaa tai jotakuta eloklaanin kissa jonka kiimpuun hyökätä. Kuliin ääneen kauempaa ja känyin katsomaan huomasin kaunin kilpikonna kuvioisen naaran joka näyti oppilasikäiseltä, naaras oli ruskean soturin kanssa. Lähdin juoksemaan naarasta kohti yhtäkkiä naaras huomasi minut ja jäi siihen tuijottamaan kuin olisi kivetynyt. Loikasin naaran päälle välittämättä siitä että naaraseen sattuisi. Aloin vain raapimaan naaran naamaa etukynsillä ja sitten takakynsilla naaran vatsaa, tunsin intoa kun näin naaran kauhistuneen ilmeen. Naaras kiljaisi pyristelen tyrmistyneenä.
”Auta! Kuusihäntä auttaa!” Naaras kiljui tyrmistyneenä. Naaras käänsi päätään ja katsoi siihen ruskeana soturiin vilkaisin nopeasti itsekin saadakseni varmuuden että kollista ei ollut varaa. Laskin katseni ja uudotin haampani naaran kaulaan ja naaras alkoi rimpuilemaan kovasti niin kovasti että oteeni kirpposi. Yhtäkkiä joku tarautui selkääni ja alkoi vetäämään yhtäkkiä roikkuin ilmassa kuin avuton pentu. Aloin syömään ja sähisemään ja lopulta sihisin hampaideni välistä naaralle lupauksen.
”Minä olen iltarusko ja minä lupaan että tämä ei jäänyt tähän!” Sihisin hampaideni välistä ja rimpuillin irti kollin otteesta. Lähdin juoksemaan nuorempaa oppilasta päin vilkaisemataakaan taakseni.
Katseni tarkentui tummanruskeaan naaraseen jolla oli kullankeltaiset silmät. Mutta en minä siitä välitänyt halusin vain naaran verta! Halusin vain nähdä naaran silmissä pelon! Juoksin nopeammin ja nopeammin yhtäkkiä naaras käntyi ja hänen silmänsä laajenivat kauhusta, rojahdin naaran niiskan ja aloin puremaan raapimaan taistelemaan kuin hullu! Purin raivosin ja sähisin. Naaras oli kohta aivan veressä! Painauduin naaran korvan viereen ja kuiskasin hänen korvaanassa Sanat jotka saivat naaran kauhun valtaan.
” et näe seuraava aamua”, kuiskasin hiljaa. Pureuduin nopeasti ja lujaaa naaran kurkuun naaras alkoi yskiä ja henkitää vaivalloisesti. Lopulta tein naarasta loppuun ja raapaisin naaran kaulassa olevaa havaa ja raapaisin naaran kurkuun auki nousin pois naaran päältä Ja katselin ympärilleni miettien kuka haluaisi seuraavaksi taistela kanssani. Yhtäkkiä suuri tummanruskea kolli juoksi kuoleen naaran luokse ja painautui naaran veriseen turkkin hän näyti todella suruliselta ja vihsiselta lopulta hän kuiskasi
”Sarastustassu, Kuka teki tämän sinulle?” Kolli kuiskasi tyrmistyneenä.
”Minä”, naukaisin oudon viileällä äänellä. Kolli käänähti minua kohti vihaisena. Yhtäkkiä kolli loikasi melkein pelkällä raivon voimalla päälleni ja huusi minulle raivon ja suurun valtaamaana.
”Kuinka sinä saatoit tappaa tyttäreni!?” Kolli huusi surunmurtamalla äänellä. Katsoin kollia kukan viileäällä äänellä ja tokaisin nopealla äänellä.
”Koska en muuten saa ehkä koskaan keijukaisen luottamiusta”, tokaisin nopeasti ja ytimekkäästi. Yhtäkkiä suutumus valtasi minut kun tajusin että kolli ei aikonut päästä minua irti. Aloin vihaisena raapimaan kollin vatsaa, mutta yhtäkkiä tunsin kuinka kolli läimäyti voimakkaalla tassuillaan naamaani. Lopetin hyökkäys yrityksest ja aloin vain puolustautuaman kunnes päätin käyttää liikettä minkä olin juuri huomannut jonkun käytävän, valahdin veltoksi ja kolli helitii otetaan, keräsin kaikki voimani ja lenätin kollin vähän matkaan päähän minusta loikasin nopeasti pystyyn. Ja aloimme kiertämään toisiamme vihaisina ja kolli surulisena.
\hiili?
