Into
//Kirjoittaja: Untuva
//Erakko | Kuolonklaanin reviiri
Hämmästelin, miten kaksi kissaa kohtelivat meitä. Eivät toivottaneet tervetulleeksi eivätkä edes tervehtineet meitä. Mielessäni hyrräsi monen moista erilaista syytä kaksikon käytökselle. Taavi vierelläni en kuitenkaan viitsinyt alkaa kyselemään sen enempää, kun kolli oli jo kerran kieltänyt lähestymästä heitä. Siinä olikin tekemistä, sillä paloin halusta esittää kysymyksiä! Keitä he olivat? Mitkä heidän nimensä olivat? Millaista klaanielämä oikeasti olisi?
Naaraista toinen, mustaturkkinen, antoi luvan vain minulle ja Taaville tulla mukaan. Siirsin katsettani takanamme odottaviin Terttuun, Ressuun ja Kaikuun, mutta heiltä ei kuulunut vastaväitteitä. Kaiku näytti sen verran pelokkaalta, että ehkä Taavi järkeili sen takia olevan hyvä suostua pyyntöön. Olin silti erityisen innoissani, sillä pääsisin Taavin mukaan!
”Älkää kuitenkaan odottako lämmintä vastaanottoa”, mustaturkkinen lisäsi vielä tuhahtaen. Kallistin päätäni hämmentyneenä. Mitä tuo oikein tarkoitti? Se kaikki mitä Taavi oli kertonut meille klaaneista kuulosti niin ihmeelliseltä, niin hyvältä, että meidän oli ollut aivan pakko matkustaa niiden luokse. Tämä ei kuitenkaan ollut ihan sitä mitä odotin. Luotin täysin siihen, että näillä kahdella oli vain jostain syystä huonompi päivä ja heti huomenna he jo olisivat hymyssä suin pahoittelemassa käytöstään. Niin sen täytyi olla!
Musta naaras lähti hopeanharmaan kissan kanssa johdattamaan minua ja Taavia syvemmälle metsään. Musta naaras loi vielä viimeisen vilkaisun muihin, jotka olivat jääneet odottamaan taaksemme. Tuo siristeli harmaansinisiä silmiään ja kääntyi sitten eteenpäin. En olisi ollenkaan malttanut pysyä aloillani, kun etenimme.
”Ihan rauhassa, Into. Minä voin sitten hoitaa puhumisen”, Taavi maukui taas hyväntuulisena suuntaani. Nyökyttelin päätäni.
”Sinä oletkin niin taitava puhuja!” hihkaisin kovaan ääneen hymyillen. Taavi kurtisti hieman kulmiaan, ja minusta tuntui, että nyt piti taas olla hiljaa. Kahden tuntemattoman kissan katse kävikin aika tiuhaan meissä kahdessa kuin vahtien meitä. Vaikka mitä varten meitä nyt olisi pitänyt vahtia?
//Tuhka tai Pimento?
