Järkäleloikka
//Kirjoittaja: Aura
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisö
Järkäleloikka ei ollut tippaakaan yllättynyt siitä, kun Nefiri myönsi häneltä ottaneen oman aikansa sopeutua yhteisöön. Järkäleloikka ymmärsi valkeaa naarasta hyvin, sillä yhteisö oli todellakin erikoislaatuinen paikka. Ei esimerkiksi lainkaan verrattavissa klaani- tai erakkoelämään. Nefiri naukui, että Keijukaiseen tottuminen oli vielä kesken ja kollin ajatuksissa välähti myötätuntoa. Hänestä se oli varsin ymmärrettävää, sillä Keijukainen oli vahvaluontoinen naaras. Nefiri ei virkonut paljoa mitään hänen kertomukseensa ja keskustelu lipuikin seuraavaksi Rubiiniin. Järkäleloikka hymähti, tosin epäonnistuen siinä ja näyttäen lähinnä hölmöltä Nefirin kommentille, että hän oli tarkkaavainen.
”Keijukainen toteaisi varmaan tähän, että auttamisesi toi sinut auvoon ja onneen”, Järkäleloikka mörähti ja säpsähti Nefirin kysymykselle. Kollin sydän alkoi hakkaamaan tuhatta ja sataa. Tummaturkkisen kissan siniset silmät lipuivat hänen tassuihinsa ja hänen suupielensä nykivät hermostuneesti. Hän ei tiennyt mitä kertoa yhteisötoverilleen, sillä heidän tilanteensa oli todellakin hyvin monimutkainen ja hankala. Lopulta kollin suusta pääsi syvä huokaus ja hän siirsi taas katseensa Nefiriin.
”Tyrskytiikeri välttelee minua”, Järkäleloikka maukaisi matalalla äänellä ja räpäytti silmiään. Nefirin katse oli edelleen utelias ja kolli ei tiennyt pääsisikö hän tästä tilanteesta kertomatta koko totuutta.
”Kerroin hänelle, että olen ihastunut häneen. Tyrskytiikeri ei tainnut ottaa sitä kovin hyvin, joten en usko, että meidän välimme tulevat korjaantumaan lähiaikoina”, Järkäleloikka murahti. Nyt hänellä olisi ainakin aikaa keskittyä vain yhteisön palvomiseen ja suunnitelman toteuttamiseen. Heidän lähtönsä vain läheni ja Järkäleloikan olisi vielä hiottava taistelutaitojaan kunnolla.
//Nefiri?
