Kalle
//Kirjoittaja: Elandra
//Kotikisu | Klaanien läheinen kaksijalkala
Kalle oli suunnattoman onnellinen ja innoissaan, kun Muru oli kuin olikin pitänyt lupauksensa ja lähtenyt hänen kanssaan etsimään Neposta. Tietenkään hän ei ollut olettanut parhaan ystävänsä rikkovan lupaustaan, mutta Kalle tiesi joidenkin kissojen tekevän niin. Kalle oli niin innoissaan, ettei hän edes tajunnut pelätä ympäristöään. He olivat juuri lähteneet Myyn pihalta. Kalle oli aikaisemminkin käynyt täällä, joten hän tiesi, että aluksi alue olisi vain harvakseltaan kasvavia puita, kunnes eteen tulisi pienempi ukkospolku, sitten suurempi ja sitten vielä kaksijalanpesiä. Kollikissa uppoutui ajatuksiinsa, hän kuuli Murun sanovan jotakin, mutta oli liian innoissaan keskittyäkseen täysillä ystävättärensä sanomisiin. Kalle odotti kovasti Neposen tapaamista. Hän ikävöi ruskeaa kollia ja tämän huimia tarinoitaan niin kovasti.
Vaaleaturkkinen kotikisu loikki eteenpäin kuin pahanen pikkupentu, muttei voinut innostukselleen mitään. Hän oli täysin uponnut ajatuksiinsa, eikä huomannut saapuneensa jo pienen ukkospolun luokse. Kun kollin käpälät osuivat sen tallattuun, soraiseen pintaan, Kalle hidasti hieman tahtiaan ja kurtisti kulmiaan. Hän käänsi päänsä Murun suuntaan.
”Älä jää jälkeen!” hän huudahti ystävälleen, joka kulki hieman varautuneemmin eteenpäin.
”En en, mutta meidän on oltava varov-”, enempää Muru ei ehtinyt sanoa, kun Kalle näki jonkin lähestyvän häntä vasemmalta. Kollin korvat painuivat luimuun, niskavillat nousivat pystyyn ja pakokauhu valtasi hänet.
”Apua!” Kalle vinkaisi nähdessään häntä nopeasti lähestyvän kiiltävän asian, jonka päällä istui kaksijalka ja polki vimmatusti jalkojaan. Kuului pirinä ja se oli Kallelle liikaa. Kollikissa pinkaisi juoksuun, juosten paniikissa eteenpäin pelastaakseen henkensä.
//Muru?
