Karju

182 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

//Kirjoittaja: Elandra

//Erakko | Eloklaanin reviiri

Kasvoilleni hiipi huvittunut virne ja suustani pääsi naurahdus, kun kuulin Tähtimöpennun sanat. En ehkä pitänyt tuntemattomista kissoista, mutta pennut olivat poikkeus. Minä pidin pennuista, vaikkei itselleni ollutkaan moisia siunaantunut.
“Isäni? Isäni on Mesitähti! Hänhän on päällikkö ei sinunlaisesi erakko voi olla minun isäni ja Eloklaanin päällikön tuttava!” Tähtimöpentu oli tokaissut uhmakkaasti. Selkeästi Eloklaanin päällikkö ei ollut ehtinyt viettämään tarpeeksi aikaa tyttärensä kanssa jakaakseen tälle viisaita ajatuksiaan. Joku muu oli ehtinyt ensin, ja pennun ajatusmaailma näytti olevan nyt jo kovasti erilainen kuin hänen vanhempiensa. Hyvällä tuurilla joku voisi saada pennun pään käännettyä, ellei hänen mielensä ollut jo pilalla. Siinä tapauksessa kukaan ei voisi Tähtimöpennulle mitään, ja tämä tulisi todennäköisesti inhoamaan minua ja muita erakkoja lopun ikäänsä.
”Voi, totta se vain on. Sinun isäsi on oikein hieno kissa, joka kykenee hyväksymään muut piittamatta heidän syntyperästään”, lausahdin yhä hymyillen. Tähtimöpentu kurtisti epäuskoisena kulmiaan.
”Voimme kyllä jatkaa myös tästä aiheesta puhumista, mutta tuo sammalpallo kuulostaa minun korvaani houkuttelevammalta. Miten on, osaavatko päällikön pennut opettaa tällaiselle erakolle sammalpallon säännöt?” kysäisin hymyillen. Aioin näyttää erityisesti tälle Tähtimöpennulle, ettei erakkoveri tehnyt minusta lainkaan huonompaa kissaa – päinvastoin.

//Tähtimö?

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *