Keijukainen
//Kirjoittaja: Elandra
//Erakko |
Harkitsin seuraavaa liikettäni tarkasti. Jos päästäisin Mäihän menemään, tarinani pohja katoaisi hetkessä. Voisiko todella olla, että tuolla luisevalla kollilla olisi oma kissajoukko? Kävin läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot; jos Mäihällä sattuisikin olemaan oma kissajoukko, he tulisivat tänne takuulla. Mutta silloin etu olisi minulla. Minä sentään tunsin tämän kaksijalkalan jokaisen kolkan, kun taas Mäihän lauma olisi vain ohikulkumatkalla. He tuskin edes tietäisivät mistä etsiä. Jos tappaisin Mäihän, ei hänen joukkonsa tietäisi, mitä todella olisi käynyt. Voisin ihan hyvin valehdella heillekin, ja kujakissayhteisö saisi täten uusia jäseniä ja täysin uuden alun.
Jos päästäisin Mäihän lähtemään, hän ja Leopardi huomaisivat välittömästi minun valehdelleen. Yhteisö menettäisi taas viimeisetkin jäsenensä. Kumpikaan vaihtoehto ei tuntunut mieleiseltä, mutta jotain oli tehtävä. En saanut ajatella liian kauaa, tai se herättäisi epäilyksiä. Kohensin ryhtiäni ja kohtasin Mäihän keltaisten silmien katseen.
”Kai sinä ymmärrät, ettet ole lähdössä täältä elossa? Minä annoin sinulle vaihtoehdot, ja sinä päätit kuolla”, lausahdin tasaisella äänellä ja vilkaisin Leopardia. Tiesin erakon olevan surkea taistelija, mutta hän oli oppinut minulta muutaman yksinkertaisen liikkeen. En tiennyt mitään Mäihän taidoista, mutta vaikken haluaisi kehuskella, olin aika hyvä taistelija. Kolli oli edelleen umpikujassa. Leopardi pitäisi huolen, ettei kissa pääsisi juoksemaan ohitsemme. Pitkäjalkainen ystäväni oli hyvin vikkelä jaloistaan, ja hän saisi tuon kapisen kujakissan takuulla hetkessä kiinni.
”Jos muutat mielesi, kerro minulle ennen kuin kuolet”, lausahdin hymyillen kääntäen katseeni takaisin Mäihään. Kolli näytti olevan varuillaan. Vedin keuhkoni täyteen raikasta ilmaa. Mielessäni rukoilin itselleni onnea. Sitten syöksyin eteenpäin nopeampaa kuin koskaan. Tämä ei ollut leikkiä, vaan ihan totta. Minun oli pakko voittaa!
//Mäihä?
// 249 sanaa
