Keijukainen
//Kirjoittaja: Elandra
//Erakko |
Koppavan, valkoisen naaraskissan asenne raastoi hermojani. Ellen olisi ollut kolmikkoa vastassa yksin, kissa olisi saanut kuulla kunniansa epäillessään sanojani. Toki hän ei ollut ainoa, joka oli reagoinut epäilevästi kohdatessaan minut ensimmäisen kerran. Lähes jokainen kaksijalkalaan eksynyt kissa oli reagoinut samalla tavalla. Tilanteesta teki erilaisen se, että en voinut juurikaan puolustautua. Halusin saada kolmikon mukaani, sillä loppujen lopuksi heistä voisi olla hyötyä yhteisölle, kunhan he vain löytäisivät uskollisuutensa.
”Niin. Kuten sanoin, yhteisö on ollut tällä paikalla sukupolvia ennen minun syntymääni, mutta emoni kuoltua perin koko yhteisön ja tämän kaksijalkalan. Paikka on suuri, joten emme voi millään vartioida kaksijalkalan jokaista kolkkaa koko aikaa”, pakotin itseni pysymään rauhallisena. Pieni, valkoinen naaraskissa oli siirtynyt kahden vanhemman luokse, ja seisoimme nyt vastakkain hämärällä kujalla.
”Suosittelen, että lähdette mukaani suojaan. Kaksijalat ovat viime aikoina olleet harvinaisen kiinnostuneita kujilla harhailevista kissoista”, sen sanoessani nousin ylös ja käännyin ympäri palatakseni takaisin ränsistyneelle kaksijalanpesälle. En valehdellut, sillä tosiaankin kaksijalat olivat kiinnostuneita meistä. Olivathan he vieneet Päivänsäteen ja Haavetassunkin. Otin muutaman askeleen eteenpäin, mutta pysähdyin vielä. Käännyin katsomaan kolmea kissaa, jotka kököttivät edelleen paikoillaan toisiaan kysyvästi vilkuillen.
”Tehkää päätös pian, sillä kaksijalat vaanivat joka puolella.”
Oli valtava riski antaa kissojen päättää itse, tiesin sen. Mutta kotikenttäetu oli minulla, joten jos kissat eivät suostuisikaan lähtemään kanssani, minulla oli varasuunnitelma. Voisin aina napata pennun mukaani ja paeta omia reittejäni pitkin piiloon kahdelta aikuiselta. Siinäkin oli riskinsä, sillä en tuntenut vastustajiani ollenkaan. Saattoihan olla, etteivät he edes välittäneet valkoisesta pennusta, vaan jättäisivät hänen oman onnensa nojaan tai ihmeen kaupalla pysyisivät perässäni ja saisivat meidät kiinni pakomatkan aikana. Inhosin yli kaiken tällaisia tilanteita, joissa minulla oli vain erittäin riskialttiita vaihtoehtoja.
//Rubiini tai Nefiri?
// 266 sanaa
