Kharon
//Kirjoittaja: Elandra
//Erakko |
”Ei uskoisi sinun olevan Mesitähden jälkeläisiä”, Kharon heitti ilmoille huomatessaan, kuinka eksyksissä tumma naaras oli. Kuunvalo siivilöityi oksien läpi, joten laikukas kolli ei ollut täysin haju- ja tuntoaistiensa varassa. Hän näki jopa yllättävän kauas, ainakin verrattuna matkakumppaniinsa, joka tuskin näki edes nenäänsä pidemmälle. Kharon katui, että he olivat päättäneet lähteä matkaan yöllä. Kaksijalkalassa kasvanut, loputtomaan valoon tottunut Päivänsäde ei ikimaailmassa selviäisi, jos heidän pitäisikin juosta kaksijalkaa karkuun yöllä.
Huvittunut virne hiipi kollin kasvoille hänen kuvitellessaan, kuinka Päivänsäde juoksisi karkuun ja törmäisi heti ensimmäiseen puuhun.
”Mitä sinäkin muka siitä tiedät?” Päivänsäde ärähti pimeyden keskellä ja käänteli päätään, yrittäen kai kuumeisesti nähdä edes hiirenmitan päähän itsestään.
”Aika paljonkin. Tule, kaksijalan pesä on täällä”, Kharon tokaisi ja kulki tarkoituksellisesti niin läheltä Päivänsädettä, että kollin häntä pyyhkäisi toisen poskea. Päivänsäde kavahti taaksepäin, mutta askeleista päätellen lähti kuitenkin Kharonin perään. Kolli tiesi olevansa tilanteen herra. Hän tiesi voivansa hyödyntää Päivänsäteen nyt kokemaa alennustilaa jotenkin.
”Sinun kasvattajasi ovat tehneet yhden virheen koulutuksesi suhteen”, harmaavalkoinen kolli lausahti rempseästi kulkiessaan Päivänsäteen edellä kohti kaksijalan pesää. He eivät juosseet, koska se ei varmastikaan olisi sujunut Päivänsäteeltä. Nytkin naaras pysyi Kharonin perässä vain kulkiessaan tarpeeksi lähellä.
”Mitä sinä selität?” Päivänsäde ärähti. Kharon hymyili ja oli hetken hiljaa, yrittäen tahallaan ärsyttää toveriaan.
”He ovat kasvattaneet sinut kaksijalkalassa, vaikka tehtävänäsi on tappaa metsäkissa”, kolli hymähti lisäten vielä, ”joka elää metsässä.”
Erakko ei ollut ihan varma, olivatko Keijukainen, Tyrskytiikeri ja Mäihä edes ymmärtäneet, miten iso aukko heidän suunnitelmassaan oli. Mitä hyötyä oli tappokoneesta, joka pystyi työskentelemään vain, kun auringonvaloa oli riittävästi? Ei yhtään mitään, Kharon ajatteli.
//Päivi?
// 253 sanaa
