Laku
//Kirjoittaja: Käärmis
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisön pesä
Katselin Mirriä, kun hän hoivasi pentua nimeltään Hellä. Naaras oli ottanut tämän suojatikseen ja näky oli minusta kovin hellyyttävä. Oli mukavaa nähdä, että naaras oli löytänyt itselleen pennun hoivattavaksi, vaikka ei oikeastaan kumppania omistanutkaan. Tai ken tietää, ehkä hän olikin Roihun kanssa niinkin läheinen, että olisivat voineet ryhtyä kumppanuksiksi.
Tunsin Lunan tökkäävän minua hellästi kuonollaan ja vilkaisin valkeaan naaraaseen. Hän nyökkäsi kohti kokovalkoista sinisilmäistä naarasta. Hän oli yksi Ruususen pennuista. Muistini mukaan Harmonia.
“Eikö tuo ole se kuuro pentu?” kysyin Lunalta. Kumppanini nyökkäsi vastaukseksi. Nuori kissa oli kasvanut jo kuuroksi, vaikka oli hädin tuskin täyttänyt kuutta kuuta ja sai kulkea ulkona. Samanlainen tilanne oli ilmeisesti myös eräällä Lyran pennuista. Toinen kokovalkoinen naaraspentu sinisillä silmillä, joka oli syntynyt kuurona. Yhteisö taisi ryhtyä keräämään kuulovammaisia riveihinsä hyvällä tahdilla.
Pian Ruusunen ilmaantui tyttärensä luokse ja lähti johdattamaan häntä pois. Naaras ei tuntunut pitävän minusta taikka kumppanistani. Toki mistä minä moista tiesin. Hän saattoi vain olla yleisesti hyvin hankalasti tutustuttava kissa. Hän ei päästäisi ketään lähelleen tuosta noin vain.
“Taidan lähteä pienelle jaloittelulle, tuletko mukaan?” kysyin Lunalta nousten tassuilleni. Hän nyökkäsi mielissään ja nousi itsekin venytellen pystyyn.
