Lauhalaukka
//Kirjoittaja: EmppuOmppu
//Erakko |
Olin juuri saanut rakennettua suojan loppuun Daisyn kanssa, kun Lilja tuli juoksujalkaa leiriin. Hänen kintereillään seurasi valtavan suuri kollikissa. Pörhistin turkkini varautuneena, mutta koska Lilja vaikutti tietoiselta hännystelijästään, eikä hänen kasvoiltaan paistanut minkään sortin pakokauhu, uskalsin rentouttaa lihakseni. Myöskin puun juurella lepäillyt Mesi valpastui nähdessään siskonsa mukana tulleen muukalaisen.
”Lilja. Kuka tämä on?” kysyin hölkätessäni kaksikkoa vastaan. Pidin suurta kissaa silmällä puhutellessani tummanharmaan ja valkean kirjavaa naarasta, joka kantoi suussaan yrttejä.
”Tässä on Olof. Hän auttoi minua löytämään yrttejä Medelle”, Lilja sanoi laskettuaan ensin lehdet ja kukan varret maahan. Olofiksi esitelty kulkuri astui itseään huomattavasti pienemmän Liljan vierelle ja nyökkäsi minulle kohteliaasti. Hänen vaaleanvihreissä silmissään oli ystävällinen katse, joka sai minut tuntemaan oloni luottavaisemmaksi. Lopulta uskalsin huokaista syvään ja antaa jännityksen hävitä kehostani. Tuosta kissasta ei olisi meille vaaraa, jotenkin pystyin aistimaan sen.
Lilja huomasi väliaikaisen leirin reunalla veljensä, joka pyrki pystyyn. Naaras kiiruhti hänen avukseen, ja jälkeen jäänyt Olof nappasi maahan lojumaan jätetyt yrtit hampaisiinsa, jotta ne eivät talloutuisi. Sen jälkeen ruskeatabbyvalkoinen kolli käveli Liljan perään.
Seurasin sivusta Daisyn kanssa, miten Lilja talutti uupuneen Meden aukion poikki pesälle, jonka minä ja entinen kotikisunaaras olimme rakentaneet yhdessä.
Lilja kurkkasi pian ulos pesästä. Hänen katseensa harhaili hetken ympäriinsä leirissä, kunnes se osui minuun. ”Lauhalaukka! Voisitko käydä saalistamassa? Mesi tarvitsee energiaa muustakin kuin yrteistä”, naaras maukui. Heilautin häntääni kuitatakseni hänen asiansa ymmärretyksi, minkä jälkeen suuntasin metsälle. Daisy jäi vartioon pesän ulkopuolelle, mutta uskoin, ettei vartijaa tarvittu, kun pesässä pyyhälsi turhankin virkaintoinen parantajaharjoittelija.
//Jos sopii, jatkan tästä ite sitte Liljalla vielä
//240 sanaa
