Loisketassu
//Kirjoittaja: Sirius
//Erakko | Kuolonklaanin reviiri
Loisketassu!” Kalmakuu huusi. ”Tule tänne.” Kävelin närkästyneenä aukion poikki Kalmakuun luokse. ”Aloitetaan koulutuksesi heti.” Kalmakuu komensi. Nyökkäsin hiukan vastentahtoisesti. Vihasin reviirikierroksia. ”Muistatko reviirin?” Kalmakuu tiedusteli. ”Kai.” vastasin kohauttaen olkapäitäni. ”Aloitetaan metsästämisellä.” Kalmakuu neuvoi. Minusta tuntui ärsyttävältä. Olin asunut yksin erakkona, joten miksi minun pitäisi aloittaa taas kaikesta tylsästä! Eikö Kalmakuu ottanut opikseen, sillä juuri sen takia olin lähtenyt klaanista. ”Haistele ilmaa.” Kalmakuu käski. ”Mitä haistat?” Mietin, haluaisinko valehdella Kalmakuulle. Toisaalta oli lehtisade, ja en pärjännyt hirveän hyvin yksin. ”Hiiren.” vastasin totuudenmukaisesti. ”Hyvä.” Kalmakuu kehui. ”Entä mitä muuta?” ”Sateen.” naukaisin. ”Niin.” Kalmakuu vastasi. ”Näytä minulle miten hiiri otetaan kiinni.” Hiivin lähemmäs hiirtä. Hiiri hypisteli pähkinää. Hiivin hitaasti sen viereen. Sitten hyppäsin sen kimppuun, ja taitoin siltä niskat nopealla ja ketterällä iskulla. Vein saaliin Kalmakuulle. Kalmakuu katsoi minua ilmeettömästi. Hän huiskautti häntäänsä sen merkiksi, että meidän piti mennä leiriin. Huomasin uhkaavat harmaat pilvet yläpuolellamme. ”Mennään. Riitti tältä päivältä.” Kalmakuu sanoi. Seurasin Kalmakuuta leiriin. Kalmakuu vilkaisi minuun. ”Mene laittamaan makuusija.” hän käski. Vatsani murisi. Enkö saisi yhtään ruokaa? Toisaalta olin syönyt tänään jo vesimyyrän. Menin pesään. Siellä oli paljon oppilaita. Kun astuin sisään, alkoi kiusallinen hiljaisuus. ”Ja kuka sinäkin taas olet?” joku kolli sanoi pilkallisesti. ”Jos viitsisit olla hiljaa, voisin kertoakin.” sanoin tyynesti. Huomasin kollin katsovan minua ylimielisesti. ”Minä olen Loisketassu.” sanoin. ”Ai se pelkurioppilas?” kolli sanoi nauraen. ”Ja siinä taas nähdään.” tuhahdin. Minua ei hetkauttanut tuollaiset jutut. ”Minä olen Myrskytassu.” eräs oppilas sanoi. ”Minä Pyräkkätassu.” hän sanoi. ”Minä olen Pyörretassu.” kolli sanoi. ”Sinut minä muistankin.” sanoin. ”Entä se sisaruksesi..Toivetassu?” kysyin. ”Parantajan pesässä.” Pyörretassu vastasi. ”Olen Kaamostassu.” sanoi kolli joka oli sanonut loukkauksia. ”Kiva nähdä.” sanoin viileästi. ”Sinä nukut kai tuossa vuoteessa.” sanoi Myrskytassu. ”Joo.” vastasin. Sammalet olivat kuivuneita. Niiden seassa oli pari piikkiä. ”Aih!” ärähdin mielessäni kuin piikki pisti polkuanturoitani.
”Kuka tahansa saa jatkaa?”
