Lyra
//Kirjoittaja: Aura
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisön pesä
Vihreän ja oranssin sävyinen katse harhaili Kujakissayhteisön asuttamassa pesässä. Nuo silmät olivat kolunneet samat nurkat ja lukuisia kertoja, joten pesä näytti yhtä yllätyksettömältä, kuin aina. Toista oli Lyran oma elämä. Huokauksen saattelemana naaras yritti päästää osan huolistaan ulos. Se ei toiminut. Uusi huokaisu. Sekään ei toiminut. Lyra pyöräytti silmiään ja hautasi kuononsa etukäpäliensä väliin. Parantajat olivat kertoneet hänelle monen naaraan pelkäämät uutiset. “Lyra, sinä odotat pentuja.” Kaikista kauhistuttavinta oli, että hänen kantamiensa pentujen isä oli kukas muukaan, kuin pikkuvalheistaan tunnettu Herra Hyökyaalto! Miten hän olikin ollut niin tyhmä, että hän oli langennut kollin tietynlaiseen karismaan. Eikä siinä edes kaikki! Härmä oli epäillyt, että naaras odotti suurta pentuetta ja olisi syytä valmistautua jopa viiteen pentuun. Lyra värähti, kuten aina ajatellessaan aihetta. Olihan naaras joskus haaveillut pennuista, mutta kumppanin kanssa eikä jonkun yhden yön heilan kanssa! Lyra ei ollut vielä kertonut asiasta Hyökyaallolle, mutta naaras oletti kollin tietävän. Lehtikadon pahimpaan aikaan kukaan ei lihoisi tähän kuntoon ilman pentuja. Lyra oli kuitenkin vältellyt kollia taitavasti. Ei naaras tiennyt halusiko hän edes Hyökyaaltoa osaksi pentujensa elämään.
Lyra siirsi häntänsä vaistomaisesti vatsansa suojaksi. Vaikka uutinen olikin ollut järkyttävä, rakasti naaras silti pentujaan. Hän ei halunnut olla kuin Päivänsäde. Naaraan nenä nyrpistyi. Hän oli edelleen yhtä vihainen emolleen ja naaraan tavalle johtaa Kujakissayhteisöä. Kujakissayhteisö oli todella ajautumassa kohti syvää suota eikä sieltä noustaisi ilman radikaaleja toimenpiteitä. Päivänsäde kuitenkin halusi leikkiä kaikkitietävää hiirenaivoa eikä suostunut avaamaan silmiään. Lyra oli aivan varma, että Yhteisössä oli paljon kissoja ketkä olivat tyytymättömiä Päivänsäteeseen. Naaraan ei tarvitsisi kauaa leikkiä sokeaa. Kohta joku käyttäisi kynsiään ja hoitaisi tilanteen niin, että naaraan olisi myöhäistä avata silmänsä ja nähdä epäkohdat. Lumikasan tapaan valkoisena hohtava naaras ähkäisi ja yritti vaihtaa asentoaan. Suurikokoinen vatsa teki siitä kuitenkin hankalaa. Hän näytti siltä, että hänen sisällään kasvoi joku kasvain. Oli suorastaan irvokasta paisua lehtikadon aikaan näin pyöreäksi. Mokomat pennut… Mutta yksi asia oli aivan varmaa. Lyra kasvattaisi jälkikasvustaan uskollisia ja rohkeita kissoja. Kujakissayhteisö saisi suorastaan kiittää häntä. Lyra vilkaisi pesässä lojuvia kissoja ja väläytti hampaitaan. Tekisivät töitään eivätkä lojuisi täällä turhanpanttina, naaras ajatteli näreissään ja tuhahti. Hänellä sentään oli hyvä syy maata täällä. Härmä nimittäin oli kieltänyt kaiken raskaan.
KP-boosti käytössä
